Kun on lyhennetty velkaa, voidaan ottaa lisää velkaa ? Valtion velanhallinnan muutos ja perustelut vuoden 2009 talousarvioprosessissa
KIVIAHO, NIINA (2009)
2009
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19931
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19931
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on valtion velanhallinnan linjamuutos ja sille annetut perustelut ja ehdot. Kiinnostuksen kohteena on valtion toiminnan rahoittaminen ja erityisesti se, miten velanottoon suhtaudutaan yhtenä, käytössä olevana rahoitusinstrumenttina. Ajallisesti tutkimus on rajattu vuoden 2009 talousarvion ja ensimmäisen lisätalousarvion tarkasteluun. Kuvaan miten velanhallinta muuttui globaalin taloustaantuman myötä velan lyhentämisestä mittavaan velanottoon. Konstruoin talousarvioprosessin etenemisen velanhallinnan muutoksen kautta. Eduskuntakeskustelusta etsin minkälaisia perusteita kansanedustajat antavat velanhallinnalle.
Tutkielma on ennen kaikkea empiirinen ajankohtaisanalyysi valtion talousarviosta vuodelle 2009. Tutkielmani edustaa teorialähtöistä ja laadullista tutkimusta. Käytän teoreettista viitekehystä apuna aineiston argumenttien erittelyyn ja analyysiin. Tutkielman teoreettisena taustana ovat kansantaloustieteessä esitetyt näkemykset valtionvelasta. Näistä näkemyksistä keynesiläinen ja ricardolainen ovat merkittävimmät aineiston kannalta.
Valtion velanotolle annettuja perusteluita tarkastelen kvalitatiivisesti ja analyysin kohteena on vuoden 2009 talous- ja lisätalousarvioprosessi. Aineisto koostuu valtion asiakirjoista, kuten valtiovarainministeriön ehdotuksista, valtioneuvoston esityksistä ja eduskuntakäsittelyssä pidetyistä puheenvuoroista. Vuoden 2009 talousarvioprosessin lisäksi selvitän Suomen valtion velkaantumisen historiaa ja viimeaikaisia finanssipoliittisia linjauksia valtion velanhoidosta. Aiheen taustoihin perehtyminen on tärkeää, jotta voi havaita tapahtuneen muutoksen.
Johtopäätelmissä olen tarkastellut aineistosta tekemiäni havaintoja teoreettiseen viitekehyksen kautta. Tuloksena voi todeta sen, että suomalaiset poliitikot hyväksyvät valtion velkaantumisen elvyttämisen vuoksi ja luottavat julkisen talouden kestävyyteen, vaikka he ovat huolissaan myös velanmaksukyvystä ja velkataakan siirtämisestä tuleville sukupolville.
Avainsanat: valtionvelka, finanssipolitiikka, talousarvio, eduskunta, perustelut
Tutkielma on ennen kaikkea empiirinen ajankohtaisanalyysi valtion talousarviosta vuodelle 2009. Tutkielmani edustaa teorialähtöistä ja laadullista tutkimusta. Käytän teoreettista viitekehystä apuna aineiston argumenttien erittelyyn ja analyysiin. Tutkielman teoreettisena taustana ovat kansantaloustieteessä esitetyt näkemykset valtionvelasta. Näistä näkemyksistä keynesiläinen ja ricardolainen ovat merkittävimmät aineiston kannalta.
Valtion velanotolle annettuja perusteluita tarkastelen kvalitatiivisesti ja analyysin kohteena on vuoden 2009 talous- ja lisätalousarvioprosessi. Aineisto koostuu valtion asiakirjoista, kuten valtiovarainministeriön ehdotuksista, valtioneuvoston esityksistä ja eduskuntakäsittelyssä pidetyistä puheenvuoroista. Vuoden 2009 talousarvioprosessin lisäksi selvitän Suomen valtion velkaantumisen historiaa ja viimeaikaisia finanssipoliittisia linjauksia valtion velanhoidosta. Aiheen taustoihin perehtyminen on tärkeää, jotta voi havaita tapahtuneen muutoksen.
Johtopäätelmissä olen tarkastellut aineistosta tekemiäni havaintoja teoreettiseen viitekehyksen kautta. Tuloksena voi todeta sen, että suomalaiset poliitikot hyväksyvät valtion velkaantumisen elvyttämisen vuoksi ja luottavat julkisen talouden kestävyyteen, vaikka he ovat huolissaan myös velanmaksukyvystä ja velkataakan siirtämisestä tuleville sukupolville.
Avainsanat: valtionvelka, finanssipolitiikka, talousarvio, eduskunta, perustelut