Dummköpfe te olette joka sorkka! Kaunokirjallisuudessa esiintyvästä monikielisyydestä ja sen kääntämisestä
VENEMIES, HEIDI (2009)
VENEMIES, HEIDI
2009
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19923
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19923
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kaunokirjallisuudessa esiintyvää monikielisyyttä ja etenkin sitä, mitä tälle monikielisyydelle tapahtuu käännöksissä. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, siirtyykö monikielisyys käännöksiin ja millaisia keinoja kääntäjät ovat käyttäneet lähdeteosten monikielisissä kohdissa.
Tutkimusaineisto koostuu viidestä ruotsinkielisestä romaanista, jotka ovat Monika Fagerholmin Underbara kvinnor vid vatten (1994), Lars Sundin Colorado Avenue (1991), Kjell Westön Vådan av att vara Skrake (2000) ja Lugna favoriter (2004) sekä Mikael Niemen Populärmusik från Vittula (2000), sekä näiden teosten suomen- ja saksankielisistä käännöksistä. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen vertailu, jota varten romaanista sekä käännöksistä kerättiin kaikki monikieliset kohdat. Yhteensä monikielisiä kohtia oli noin 220 ja eniten oli käytetty englantia ja suomea. Monikielisyyden tärkeimpiä funktioita olivat tunnelman luominen ja autenttisuuteen pyrkivä ajankuvaus, henkilöiden identiteetin kuvaaminen sekä kaksikielisen yhteiskunnan kuvaaminen myös kielen näkökulmasta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että useimmiten kääntäjät säilyttivät lähdeteosten monikielisyyden tai muokkasivat monikielisiä kohtia kevyesti. Toiseksi eniten oli käytetty monikielisyyden poistoa, mikä tapahtuu automaattisesti silloin, kun käännetään kieleen, jolla lähdetekstin monikielisyydet ovat. Tämän lisäksi kääntäjät olivat poistaneet monikielisyyttä myös aktiivisesti. Näiden kahden eniten käytetyn keinon lisäksi kääntäjät olivat lisänneet monikielisiin kohtiin käännöksiä sekä luoneet uusia monikielisiä kohtia jättämällä lähdetekstien kieltä käännöksiin tai lisäämällä käännökseen murretta. Tutkimus osoitti, ettävahva puuttuminen lähdetekstin monikielisyyteen vaikuttaa koko romaanin tyyliin.
Asiasanat:kaunokirjallisuus, kääntäminen, monikielisyys
Tutkimusaineisto koostuu viidestä ruotsinkielisestä romaanista, jotka ovat Monika Fagerholmin Underbara kvinnor vid vatten (1994), Lars Sundin Colorado Avenue (1991), Kjell Westön Vådan av att vara Skrake (2000) ja Lugna favoriter (2004) sekä Mikael Niemen Populärmusik från Vittula (2000), sekä näiden teosten suomen- ja saksankielisistä käännöksistä. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen vertailu, jota varten romaanista sekä käännöksistä kerättiin kaikki monikieliset kohdat. Yhteensä monikielisiä kohtia oli noin 220 ja eniten oli käytetty englantia ja suomea. Monikielisyyden tärkeimpiä funktioita olivat tunnelman luominen ja autenttisuuteen pyrkivä ajankuvaus, henkilöiden identiteetin kuvaaminen sekä kaksikielisen yhteiskunnan kuvaaminen myös kielen näkökulmasta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että useimmiten kääntäjät säilyttivät lähdeteosten monikielisyyden tai muokkasivat monikielisiä kohtia kevyesti. Toiseksi eniten oli käytetty monikielisyyden poistoa, mikä tapahtuu automaattisesti silloin, kun käännetään kieleen, jolla lähdetekstin monikielisyydet ovat. Tämän lisäksi kääntäjät olivat poistaneet monikielisyyttä myös aktiivisesti. Näiden kahden eniten käytetyn keinon lisäksi kääntäjät olivat lisänneet monikielisiin kohtiin käännöksiä sekä luoneet uusia monikielisiä kohtia jättämällä lähdetekstien kieltä käännöksiin tai lisäämällä käännökseen murretta. Tutkimus osoitti, ettävahva puuttuminen lähdetekstin monikielisyyteen vaikuttaa koko romaanin tyyliin.
Asiasanat:kaunokirjallisuus, kääntäminen, monikielisyys