Russkie zaimstvovanija v finskom literaturnom jazyke i zaimstvovannye iz russkogo jazyka prilagatel´nye v vostocnyh dialektah finskogo jazyka - Venäläiset lainasanat suomen yleiskielessä ja venäjän kielestä lainautuneet adjektiivit suomen itämurteissa

Abstract

Tutkielmani tarkoitus on selvittää, millaisia sanoja on lainautunut venäjän kielestä suomen kieleen. Samalla tarkastelen niiden maantieteellistä levinneisyyttä, leksikaalisen ja semanttisen merkityksen muuttumista sekä esiintymistä suomen yleiskielessä, murteissa ja stadin slangissa. Sanastoanalyysin lisäksi tarkastelen myös venäläisen väestön ja Pietarin kaupungin merkitystä Itä-Suomen murteisiin.

Tutkielmani koostuu seitsemästä pääluvusta. Kolmessa ensimmäisessä luvussa tarkastelen yleensä lainautumista ja venäläislainojen vanhaa ja nuorta kerrostumaa. Eri kerrostumissa esiintyvät sanat olen luokitellut merkityksen perusteella: kristinuskoon, kudontaan ja kudonnaisiin, vaatetukseen, rakennuksiin, työ- ja ajovälineisiin, maanviljelyyn, ruokaan ja kotitalouteen, mittoihin, kauppaan, ihmisiin ja muihin sanoihin. Tämän lisäksi olen myös tarkastellut venäläisiä lainasanoja, jotka ovat tulleet suomen yleis- ja puhekieleen, murteisiin ja slangiin. Aineistoni on Kaisa Häkkisen teoksesta ”Mistä sanat tulevat” (1990) ja Lauri Hakulisen teoksesta ”Suomen kielen rakenne ja kehitys” (2000). Neljässä seuraavassa pääluvussa tarkastelen suomen murteita, Pietarin vaikutusta itämurteisiin ja venäläisperäisiä adjektiiveja itämurteissa. Aineistona käytän Lauri Kanteen ”Parrai päi” Keski-Kannaksen murresanakirjaa (2003) ja Esko Toiviaisen kirjaa ”Mitä vanar on vennäiks?” Kooste Rajamaan murteen venäläisperäisistä lainasanoista (2001). Luokittelen sanat ryhmiin: 1. Suomalaiset adjektiivit, jotka ovat lainautuneet venäläisistä adjektiiveista, 2. Suomalaiset substantiivit, jotka ovat lainautuneet venäläisistä adjektiiveista tai adjektiivin + substantiivin sanaliitoista ja 3. Suomalaiset adjektiivit, jotka ovat lainautuneet venäläisistä substantiiveista. Analysoin työssäni yhteensä 97 lainasanaa, joista 46 on substantiiveja ja 51 on adjektiiveja.

Adjektiivit ovat ominaisuuksiltaan positiivisia, negatiivisia tai neutreja. Suomen kieleen lainautuneet venäläisperäiset adjektiivit ovat merkitykseltään useimmiten positiivisia tai neutreja kuin negatiivisia. Yleensä suomen kieleen tulleet venäläisperäiset adjektiivit saavat saman merkityksen kuin venäjän kielessä. Muutamat adjektiivit ovat lainautuneet vain yhdessä merkityksessä, vaikka venäläisellä adjektiivilla on useita eri merkityksiä. Joissain harvoissa tapauksissa suomen kielessä on täysin eri merkitys. Adjektiivien kieliopillinen merkitys on pysynyt suurimmassa osassa samana.

Tutkielmassani esiintyvät venäläisperäiset adjektiivit ovat levinneet ympäri Suomea. Niitä esiintyy mm. Itä- ja Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Suomen yleiskieleen näitä adjektiiveja on lainautunut 20 % ja stadin slangiin 33 %. Asiasanat:Avainsanat: lainasanat, adjektiivit, venäjän kieli, suomen kieli, murteet