Koulun ja kodin välinen yhteistyö. Näkemyksistä ja kokemuksista laatua yhteiseen toimintaan
HIRVINIEMI, JARKKO; HIRVINIEMI, MERVI (2009)
HIRVINIEMI, JARKKO
HIRVINIEMI, MERVI
2009
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19911
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19911
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä yhteistyöllä koulun ja kodin välillä tarkoitetaan ja miten sitä nykypäivänä käytännössä toteutetaan. Samalla selvitettiin, kohtasivatko opettajien ja oppilaiden huoltajien näkemykset ja kokemukset koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä sekä mitä yhteistyö voisi parhaimmillaan olla. Tavoitteena oli löytää niitä asioita, jotka edistävät tai estävät yhteistyötä.
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella eri aineistonkeruumenetelmällä. Koska tähän tutkimukseen oli tarkoituksena saada mahdollisimman laaja kirjo erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia, oli aineistonkeruu kahdella eri menetelmällä perusteltavissa. Internetin keskustelupalstat toimivat toisena aineistonkeruun kohteena. Internetin kautta oli mahdollista päästä tarkastelemaan sellaisiakin osapuolten välisiä keskusteluita yhteistyöstä, mistä olisi ollut muilla aineistonkeruumenetelmillä vaikea päästä osalliseksi. Internetin keskustelupalstoista saatua aineistoa täydennettiin sähköisten kyselylomakkeiden avulla. Tutkimukseen haettiin osallistujia kyselylomakkeen avulla Internetin keskustelupalstoilta, kahden pirkanmaalaisen koulun sekä yhden vanhempainyhdistyksen kautta. Kyselylomakkeiden kautta tuli vastauksia yhteensä 26, joista 11 oli opettajien ja 15 huoltajien tekemiä.
Kerättyä aineistoa analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Vastaukset käytiin aluksi huolellisesti läpi ja niissä esiintyneissä näkemyksistä muodostettiin pelkistettyjä ilmauksia. Näistä pelkistetyistä ilmauksista muodostettiin alaluokat eli teemat, joista rakentui sisällönanalyysin pääluokka. Tutkimuksen tuloksissa käytiin läpi jokainen alaluokka ja sen muodostaneet ilmaukset. Lopuksi tutkimuksen tuloksia vertailtiin aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja sen kautta pyrittiin löytämään mahdollisesti uusia ajatusuria koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että koulun ja kodin välisen yhteistyön nähdään muodostuvan siinä vallitsevan ilmapiirin, lapsilähtöisyyden, vuorovaikutuksen ja jaetun osallisuuden kautta. Ilmapiiri rakentui asenteellisista tekijöistä, kuten luottamuksesta, motivaatiosta sekä tasa-arvosta. Koulun ja kodin välistä vuorovaikutusta käsiteltiin erilaisten yksi- ja kaksisuuntaisen viestinnän muodoissa. Lapsilähtöisyys rakentui näkemyksistä, joiden kautta yhteistyötä tulisi lähestyä lapsen etuja ajatellen. Jaettu osallisuus piti sisällään keskusteluissa käytyjä näkemyksiä, joiden mukaan koulun ja kodin välinen yhteistyö oli jakaantunut eri osapuolten välille, mutta kyseessä oli kuitenkin yhteinen asia. Tätä jaottelua voitiin tarkastella niin yhteisten tavoitteiden, toiminnan kuin työnjaonkin kannalta. Hyvä yhteistyö vaatii jokaisen näiden osa-alueiden huomioon ottamisen ja toimivuuden.
Koulun ja kodin välistä yhteistyötä voidaan tutkimuksen tulosten perusteella parantaa lisäämällä huoltajien ja opettajien vapaamuotoisia tapaamisia. Tärkeää on muodostaa näiden osapuolten välille kumppanuussuhteita, joka edesauttaa koulun ja kodin myönteisen ilmapiirin ylläpitämistä sekä kehittämistä. Yhteydenpitoa tulisi harjoittaa osapuolten tarpeiden puitteissa. Liian vähäinen, mutta myös liiallinen, yhteydenpito voidaan kokea ongelmalliseksi. Koulun ja kodin välillä tulisi vallita selvästi sovitut pelisäännöt siitä, miten velvollisuudet ja tehtävät jaetaan sen tekijöiden välille. Yhteistyötä tulisi tehdä lapsen parasta tavoitellen.
Asiasanat:kodin ja koulun yhteistyö, huoltajat, opettajat, vuorovaikutus
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella eri aineistonkeruumenetelmällä. Koska tähän tutkimukseen oli tarkoituksena saada mahdollisimman laaja kirjo erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia, oli aineistonkeruu kahdella eri menetelmällä perusteltavissa. Internetin keskustelupalstat toimivat toisena aineistonkeruun kohteena. Internetin kautta oli mahdollista päästä tarkastelemaan sellaisiakin osapuolten välisiä keskusteluita yhteistyöstä, mistä olisi ollut muilla aineistonkeruumenetelmillä vaikea päästä osalliseksi. Internetin keskustelupalstoista saatua aineistoa täydennettiin sähköisten kyselylomakkeiden avulla. Tutkimukseen haettiin osallistujia kyselylomakkeen avulla Internetin keskustelupalstoilta, kahden pirkanmaalaisen koulun sekä yhden vanhempainyhdistyksen kautta. Kyselylomakkeiden kautta tuli vastauksia yhteensä 26, joista 11 oli opettajien ja 15 huoltajien tekemiä.
Kerättyä aineistoa analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Vastaukset käytiin aluksi huolellisesti läpi ja niissä esiintyneissä näkemyksistä muodostettiin pelkistettyjä ilmauksia. Näistä pelkistetyistä ilmauksista muodostettiin alaluokat eli teemat, joista rakentui sisällönanalyysin pääluokka. Tutkimuksen tuloksissa käytiin läpi jokainen alaluokka ja sen muodostaneet ilmaukset. Lopuksi tutkimuksen tuloksia vertailtiin aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja sen kautta pyrittiin löytämään mahdollisesti uusia ajatusuria koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että koulun ja kodin välisen yhteistyön nähdään muodostuvan siinä vallitsevan ilmapiirin, lapsilähtöisyyden, vuorovaikutuksen ja jaetun osallisuuden kautta. Ilmapiiri rakentui asenteellisista tekijöistä, kuten luottamuksesta, motivaatiosta sekä tasa-arvosta. Koulun ja kodin välistä vuorovaikutusta käsiteltiin erilaisten yksi- ja kaksisuuntaisen viestinnän muodoissa. Lapsilähtöisyys rakentui näkemyksistä, joiden kautta yhteistyötä tulisi lähestyä lapsen etuja ajatellen. Jaettu osallisuus piti sisällään keskusteluissa käytyjä näkemyksiä, joiden mukaan koulun ja kodin välinen yhteistyö oli jakaantunut eri osapuolten välille, mutta kyseessä oli kuitenkin yhteinen asia. Tätä jaottelua voitiin tarkastella niin yhteisten tavoitteiden, toiminnan kuin työnjaonkin kannalta. Hyvä yhteistyö vaatii jokaisen näiden osa-alueiden huomioon ottamisen ja toimivuuden.
Koulun ja kodin välistä yhteistyötä voidaan tutkimuksen tulosten perusteella parantaa lisäämällä huoltajien ja opettajien vapaamuotoisia tapaamisia. Tärkeää on muodostaa näiden osapuolten välille kumppanuussuhteita, joka edesauttaa koulun ja kodin myönteisen ilmapiirin ylläpitämistä sekä kehittämistä. Yhteydenpitoa tulisi harjoittaa osapuolten tarpeiden puitteissa. Liian vähäinen, mutta myös liiallinen, yhteydenpito voidaan kokea ongelmalliseksi. Koulun ja kodin välillä tulisi vallita selvästi sovitut pelisäännöt siitä, miten velvollisuudet ja tehtävät jaetaan sen tekijöiden välille. Yhteistyötä tulisi tehdä lapsen parasta tavoitellen.
Asiasanat:kodin ja koulun yhteistyö, huoltajat, opettajat, vuorovaikutus