Valkoisesta mustaan magiaan. Renessanssin magia ja Agrippa von Nettesheimin maine

Abstract

Tämän tutkielman tehtävä on esitellä Henricus Cornelius Agrippa von Nettesheimin (1486-1535) pääteoksen De Occulta Philosophia Libri Tres sisältämät käsitykset, jotka olivat 1500- ja 1600-luvuilla kelvollisia syitä kirjoittajansa saamalle maineelle. Agrippaa on nimittäin nykypäiviin asti pidetty arkkityyppisenä renessanssiajan pahana maagina, vaikka hän olikin aikanaan arvostettu oppinut. Mainitun trilogian lisäksi Agrippan jälkimaineen syitä osoitetaan hänen kirjoittamakseen väitetystä, mustaa magiaa käsittelevästä kirjasta, sekä Agrippaa vastaan esitetyistä väitteistä. Niitä esittivät erityisesti Jean Bodin ja Martin Del Rio kuuluisissa magiaa koskevissa teoksissaan. Näiden väitteiden ja Agrippan omien käsitysten välisiä yhteyksiä kommentoidaan ja arvioidaan mahdollisuuksien mukaan. Renessanssiajan maailmankäsitys ja De Occulta Philosophian sijoittuminen aikansa oppineeseen keskusteluun sekä oppihistoriaan laajemminkin ovat myös tärkeitä aiheita tutkielmassa. Tutkielman tärkeimpänä lähteenä käytetään De Occulta Philosophiaa.

Agrippa pyrki edistämään okkulttis-uskonnollista ekumeenisuutta, joka olisi omalla tavallaan uudistanut kristinuskoa ja samalla yhdistänyt ihmisiä toisin kuin hajaannusta aiheuttava reformaatio. Agrippan ajattelu ei sopinut aikansa uskonnollisesti kiihkeään ilmapiiriin liiallisen avomielisyytensä takia. Lisäksi Agrippan uskontokäsitys oli liian maallinen. Agrippan vastustajien mukaan se olisi jopa johtanut ateismiin. Agrippaa oli myös helppoa ja perusteltua syyttää paholaisten kanssa seurustelusta ja mustan magian käytöstä, vaikka hän omien käsitysten ja magianteoriansa mukaan perustellusti sellaiset syytteet hylkäsikin. Sen sijaan Agrippan kuoltua häntä vastaan esitetyt syytteet olivat perättömiä. Niitä esitettiin ilmeisesti siksi, ettei hänen harhaoppeina pidettyjä käsityksiään haluttu toistaa, jotteivät kuulijat joutuisi kadotukseen. Agrippan nimiin kirjoitettu väärennösteos oli myös omiaan huonontamaan Agrippan jälkimainetta.

Tutkielma ottaa kantaa Agrippan ja erityisesti hänen pääteoksensa merkitykseen oppihistoriassa, suhteesta magian traditioon ja muuhun ajan oppineisuuteen, kuten humanismiin ja demonologiaan. Agrippa von Nettesheimin synkkä maine on yleensä historiantutkimuksessa otettu annettuna ja jätetty selittämättä. Tämä puute on nyt korjattu.