Viestinnällistyneen politiikan verkko. Tutkimus puolueiden verkkokampanjoinnista eduskuntavaaleissa 2007.
VALOVIRTA, VILJO (2009)
2009
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19898
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19898
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen puolueiden verkkokampanjointia vuoden 2007 eduskuntavaalien valossa. Näitä vaaleja kutsuttiin ensimmäisiksi verkossa käytäviksi eduskuntavaaleiksi, mikä ilmentää hyvin poliittisen viestinnän kentällä tapahtunutta muutosta. Keskityn työssäni analysoimaan, millä tavoin verkkokampanjoinnin yleistyminen on vaikuttanut politiikan viestinnällistymiseen. Lisäksi arvioin puolueiden tarjoaman informaation määrää verkossa sekä puolueiden verkkosivujen kautta tapahtuvan kommunikaation mahdollisuuksia.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on viestinnällistyminen, johon peilaan verkon aiheuttamia muutoksia. Taustanani on myös käsitys nykydemokratiasta yleisödemokratiana, jossa poliittinen kommunikaatio tapahtuu pääosin viestinten välityksellä. Tätä kehikkoa vasten asetan aineistoni, joka koostuu kahdesta eduskuntavaalien yhteydessä kerätystä kvantitatiivisista haastattelu- ja kyselyaineistosta sekä itse keräämästäni puolueiden verkko- ja kampanjasivustojen sisältöerittelystä.
Analysoin ensin ristiintaulukointien avulla, miten henkilökohtaisten kontaktien kautta äänestyspäätöksen tueksi saadun informaation osuus on muuttunut ja ketkä käyttävät verkkoa äänestyspäätöksensä tietolähteenä. Tämän jälkeen siirryn erittelemään puolueiden verkkosivuja niiden informaatio- ja kommunikaatiosisältöjen avulla.
Aineistosta saamieni tulosten perusteella päädyn esittämään, että puolueet kyllä tarjoavat informaatiota verkossa, mutta eivät juurikaan tarjoa mahdollisuuksia kahdensuuntaiseen viestintään. Viestinten asema tiedonlähteenä on korostunut, ja verkon osuus tiedonhankinnassa äänestyspäätöksen tueksi varsinkin nuorille ikäluokille on merkittävä. Tulevina vuosina verkon käyttäjien osuus tulee kasvamaan entisestään, joten sen mahdollisuuksien käyttämiseen esimerkiksi poliittisen viestinnän alueella olisi ryhdyttävä panostamaan. Varsinkin puolueilla on tässä paljon mahdollisuuksia, joita niiden tulisi myös käyttää.
Asiasanat:Eduskuntavaalit, vaalikampanjointi, internet, viestinnällistyminen, yleisödemokratia
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on viestinnällistyminen, johon peilaan verkon aiheuttamia muutoksia. Taustanani on myös käsitys nykydemokratiasta yleisödemokratiana, jossa poliittinen kommunikaatio tapahtuu pääosin viestinten välityksellä. Tätä kehikkoa vasten asetan aineistoni, joka koostuu kahdesta eduskuntavaalien yhteydessä kerätystä kvantitatiivisista haastattelu- ja kyselyaineistosta sekä itse keräämästäni puolueiden verkko- ja kampanjasivustojen sisältöerittelystä.
Analysoin ensin ristiintaulukointien avulla, miten henkilökohtaisten kontaktien kautta äänestyspäätöksen tueksi saadun informaation osuus on muuttunut ja ketkä käyttävät verkkoa äänestyspäätöksensä tietolähteenä. Tämän jälkeen siirryn erittelemään puolueiden verkkosivuja niiden informaatio- ja kommunikaatiosisältöjen avulla.
Aineistosta saamieni tulosten perusteella päädyn esittämään, että puolueet kyllä tarjoavat informaatiota verkossa, mutta eivät juurikaan tarjoa mahdollisuuksia kahdensuuntaiseen viestintään. Viestinten asema tiedonlähteenä on korostunut, ja verkon osuus tiedonhankinnassa äänestyspäätöksen tueksi varsinkin nuorille ikäluokille on merkittävä. Tulevina vuosina verkon käyttäjien osuus tulee kasvamaan entisestään, joten sen mahdollisuuksien käyttämiseen esimerkiksi poliittisen viestinnän alueella olisi ryhdyttävä panostamaan. Varsinkin puolueilla on tässä paljon mahdollisuuksia, joita niiden tulisi myös käyttää.
Asiasanat:Eduskuntavaalit, vaalikampanjointi, internet, viestinnällistyminen, yleisödemokratia