Peruskoulun yläkoululaisten lukuharrastus
PORKKALA, TAIJA (2009)
2009
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19877
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19877
Tiivistelmä
Lukuharrastuksen väheneminen on kirjattu yhdeksi ajankohtaisista uhista Porin kaupunginkirjaston Kirjasto 2012-toimintasuunnitelmaan. Muutenkin lukuharrastuksen vähäisyydestä kuulee usein keskusteltavan. Siksi onkin kiinnostavaa tutkia, onko huoli vähäisestä lukemisesta aiheellinen, vai luetaanko edelleen. Tässä tutkimuksessa keskitytään yläkoululaisten lukuharrastukseen.
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomalaisten nuorten lukuharrastusta. Empiirisen aineiston keruu on toteutettu lomakekyselynä keväällä 2007. Otokseksi valittiin kahden peruskoulun ylä-koulun seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaiset, jotka edustavat yläkoulujen nuorimpia ja vanhimpia op-pilaita. Valitut koulut ovat erilaisissa ympäristöissä sijaitsevat Noormarkun yhteiskoulu ja Tampereen Klassillinen koulu. Lopulliseen tutkimukseen otettiin mukaan 391 lomaketta kadon ollessa 4 %.
Tutkimus pyrkii selvittämään, missä määrin maaseudun ja kaupungin yläkoululaiset harrastavat lu-kemista. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi lukemista lempiharrastuksena pitävien määrä, aktii-viset lukijat ja nuorten suosikkiluettavat. Pyritään myös selvittämään, missä määrin lukuharrastus on yhteydessä eri tekijöihin, esimerkiksi vastaajien sukupuoleen, vuosiluokkaan tai harrastusten monipuolisuuteen.
Aineistoa analysoitiin pääasiassa kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Suurin osa muuttujista oli luokittelu- tai järjestysasteikollisia, ja niitä tarkasteltiin ristiintau-lukoinnin, frekvenssijakaumien ja tunnuslukujen (esim. keskiarvon) sekä tilastollisten χ²-testien avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että lukeminen kuuluu lempiharrastuksiin viidesosalla tutkituista yläkou-lulaisista. Suurin osa nuorista kuitenkin lukee ainakin joskus. Lehdet ovat kirjoja suositumpaa luet-tavaa. Kirjat lainataan useimmiten kirjastosta ja lehdet tilataan kotiin. Tytöt ovat useammin aktiivisia lukijoita kuin pojat, ja seitsemäsluokkalaiset useammin kuin yhdeksäsluokkalaiset. Harrastusten monipuolisuudella ja lukuaktiivisuudella on tilastollisesti merkitsevä yhteys, samoin kirjastonkäytön aktiivisuudella ja lukuaktiivisuudella.
Asiasanat: harrastukset, kaupungit, kirjastonkäyttö, lukeminen, lukemistutkimus, maaseutu, yläkoulu
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomalaisten nuorten lukuharrastusta. Empiirisen aineiston keruu on toteutettu lomakekyselynä keväällä 2007. Otokseksi valittiin kahden peruskoulun ylä-koulun seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaiset, jotka edustavat yläkoulujen nuorimpia ja vanhimpia op-pilaita. Valitut koulut ovat erilaisissa ympäristöissä sijaitsevat Noormarkun yhteiskoulu ja Tampereen Klassillinen koulu. Lopulliseen tutkimukseen otettiin mukaan 391 lomaketta kadon ollessa 4 %.
Tutkimus pyrkii selvittämään, missä määrin maaseudun ja kaupungin yläkoululaiset harrastavat lu-kemista. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi lukemista lempiharrastuksena pitävien määrä, aktii-viset lukijat ja nuorten suosikkiluettavat. Pyritään myös selvittämään, missä määrin lukuharrastus on yhteydessä eri tekijöihin, esimerkiksi vastaajien sukupuoleen, vuosiluokkaan tai harrastusten monipuolisuuteen.
Aineistoa analysoitiin pääasiassa kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Suurin osa muuttujista oli luokittelu- tai järjestysasteikollisia, ja niitä tarkasteltiin ristiintau-lukoinnin, frekvenssijakaumien ja tunnuslukujen (esim. keskiarvon) sekä tilastollisten χ²-testien avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että lukeminen kuuluu lempiharrastuksiin viidesosalla tutkituista yläkou-lulaisista. Suurin osa nuorista kuitenkin lukee ainakin joskus. Lehdet ovat kirjoja suositumpaa luet-tavaa. Kirjat lainataan useimmiten kirjastosta ja lehdet tilataan kotiin. Tytöt ovat useammin aktiivisia lukijoita kuin pojat, ja seitsemäsluokkalaiset useammin kuin yhdeksäsluokkalaiset. Harrastusten monipuolisuudella ja lukuaktiivisuudella on tilastollisesti merkitsevä yhteys, samoin kirjastonkäytön aktiivisuudella ja lukuaktiivisuudella.
Asiasanat: harrastukset, kaupungit, kirjastonkäyttö, lukeminen, lukemistutkimus, maaseutu, yläkoulu