KALTOIN KOHDELTU LAPSI SOSIAALITYÖN ASIAKKAANA Tarinoita lastensuojelun asiakkuuskokemuksista aikuisiän muistelmissa

Abstract

Tutkielmassa syvennytään lapsuudessaan kaltoin kohdelluksi joutuneiden muistoihin lastensuojelun asiakkuuskokemuksistaan. Aineisto koostuu viidestä 19-39 -vuotiaan yksilöhaastattelusta menneisyyden muisteluna. Narratiivisen analyysin avulla aineistosta on etsitty vastausta siihen, millaisena lastensuojeluasiakkuus näyttäytyy aikuisiän muistelmissa, ja millaisia muotoja lapsen kanssa työskentely on sosiaalityössä saanut. Osallisuutta tapahtumana on määritetty toimintana, jossa päätös olla osallistumatta on myös osallistumista. Osallisuus sisältää tiedonsaannin, mahdollisuuden tulla kuulluksi ja vaikuttaa omaan elämään.

Tutkimuksen viitekehyksenä on lapsitutkimus ja lapsilähtöisyys, jossa lapsi nähdään osallistujana, vuorovaikutuksen tasavertaisena osapuolena ja aktiivisena toimijana. Tutkimuksessa osallisuutta on tarkasteltu erityisesti lastensuojelutyön arjessa tapahtuvana, kokemusten kuuntelemisena ja mielipiteiden selvittämisenä. Tutkimuksessa on mukana myös lasten osallisuuteen liittyvää keskustelua ja hyvän asiakastyön peruselementtejä, johon sisältyy asiakkaan arjen asiantuntijuus, kunnioitus ja luottamus. Lasten osallisuutta ja kuulemista on pohdittu teoria- ja tutkimusosassa suhteessa vanhaan ja nykyiseen lastensuojelulakiin.

Haastateltujen yleinen mielipide aikuisuudessa on se, että lastensuojelun puuttumisen tarkoitus oli auttaa lasta ja perhettä. Osallisuus mahdollistui verkostoneuvotteluissa, jotka haastateltavat kokivat vaikeiksi. Kuulluksi tuleminen on lapsen kokonaisvaltaista huomioimista. Huomioiminen viestii lapselle hänen arvostuksesta ja kunnioituksesta. Työntekijältä odotettiin kuuntelemista, tietoa, jämäkkyyttä, aikaa ja tasapuolisuutta. Lapsen kohtaamisessa luottamusta herätti ymmärtäväinen asenne ja aito kiinnostus laajemmin lapsen elämään. Lapsen kanssa työskentelyä helpotti yhteisen kielen löytäminen ja rauhallinen suhtautuminen asioihin. Lastensuojelutyössä on vahvistettu lapsen osallisuutta voimakkaasti edelleen 2000-luvulla. Lastensuojelun ammattilaiset ovat halunneet oppia lapsen kohtaamista ja kehittää työvälineitä lapsen kanssa tehtävään työhön. Nykyinen lastensuojelulaki velvoittaa ottamaan myös lapsen asiakkaaksi siten, että lasta ei vain kuulla, vaan hänen kanssaan työskennellään aktiivisesti erilaisia työmenetelmiä käyttäen. Tutkielman tulokset osoittavat, että aihe on tärkeä. Uusien näkökulmien löytäminen ja työmenetelmien kehittäminen edellyttää jatkotutkimusta.

Avainsanat: lastensuojelu, lapset, osallisuus, kaltoin kohtelu

The aim of this thesis is to study and discuss the experiences of maltreated children as customers of the child protection services. This is illustrated through the childhood memories of a certain group of these customers in their present adulthood. The data for this study consists of five interviews of 19-39-year-old individuals. With the help of the narrative analysis, I have tried to answer the following questions; how do the adults see themselves as customers of social services in their childhood, and which forms have been developed in the work with these children. The central term for this thesis is participation. The decision of not being part in the process is also seen as an action of participation. It includes access to information, an opportunity to be heard and to have an influence on their lives. The framework for this study is child research and it is child-oriented, i.e. the child is seen as a participant, as an equal and active partner in the interaction. In this study, the participation has been observed not only as an action that takes place in child's everyday life but also as listening to the child's experiences and opinions. The discussion of the participation of children and the basic elements of a good customer-oriented work, including the expertise, respect and trust in the customer's everyday life, has been included in the study. The theory part, in relation to the old and new child protection law, discusses the children's participation and how they were being heard.According to the results from the interviews of the adults, one general idea could be brought up; the central meaning of the work with child protection services was to help the families and the child. The participation was made possible in the network consultations, which the interviewed adults found the most difficult. Being heard means being taken into consideration in a holistic way as an individual which gives the child an impression of being respected. The worker was expected to listen and to have time, stability, respect and information on the matter. In the contact with the child, an understanding attitude and a genuine interest in the child's life aroused trust and respect. The participation of a child in the child protection process has been reinforced in the 21st century. The professionals in the child protection work have wanted to learn more and develop the process when meeting the child. The present child protection law requires that the child is not only being heard but also worked with by using a variety of different methods. According to the results of this study, one can conclude that this topic and its research are important. All in all, the finding of new views and methods for it requires further research.

Key words: Child protection, Children, Participation, Child maltreatment