Isä äitiysneuvolan asiakkaana. Tutkimus isän roolista neuvolavastaanoton vuorovaikutuksessa
HAVERINEN, SANNI (2009)
2009
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19867
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19867
Tiivistelmä
Jaetun vanhemmuuden ihanne on tunnustettu suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös neuvolatyön tavoitteeksi on asetettu perhekeskeisyyden toteutuminen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, toteutuuko perhekeskeisyys neuvolatyössä isien näkökulmasta. Aineistona on kymmenen videoitua äitiysneuvolan vastaanottoa, joilla on mukana sekä äiti että isä. Vastaanotoista tarkasteltiin jaksoja, joissa terveydenhoitaja esittää sanallisesti kummallekin vanhemmalle suunnatun puheenvuoron. Erityisesti tarkasteltiin terveydenhoitajan esittämiä kysymyksiä (89 kappaletta). Näistä tutkittiin, kummalle vanhemmalle terveydenhoitaja osoittaa katseellaan ensisijaisen vastausvuoron ja kumpi vanhemmista vastaa ensimmäisenä kysymykseen.
Tutkimus asettuu etnometodologiseen viitekehykseen. Näin ollen lähtökohtana on, että vanhempien rooleja rakennetaan ja ylläpidetään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Jos toiselle vanhemmalle rakennetaan ensisijaisen asiakkaan roolia neuvolavastaanotolla, hänelle rakennetaan samalla ensisijaisen vanhemman roolia. Analyysimenetelmänä on käytetty etnometodologian periaatteille perustuvaa keskustelunanalyysia, joka soveltuu vuorovaikutuksen yksityiskohtaiseen erittelyyn. Keskustelunanalyysin rinnalla on käytetty kvantitatiivisista menetelmistä ristiintaulukointia.
Vuorovaikutuksen yksityiskohtainen analyysi osoitti, että useimmiten äiti vastaa terveydenhoitajan esittämiin kysymyksiin ensimmäisenä (72 % tapauksista). Tyypillisesti terveydenhoitaja kohteli äitiä ensisijaisena vastaajana katsomalla tätä kysymyksensä lopussa. Usein myös isä ja äiti itse kohtelivat äitiä ensisijaisena vastaajana. Lisäksi äidin ensisijaisuutta saattoivat tuottaa tilannetekijät, kuten äidin lomakkeen käsittely. Aineistosta löytyi kuitenkin myös muutamia poikkeustapauksia, joissa isää kohdeltiin ensisijaisena vastaajana. Näistä poikkeustapauksista lähes kaikki (9 tapausta 11:stä) sijoittuivat sellaisille vastaanottokäynneille, joilla käsiteltiin vanhempien kotona täyttämiä, psykososiaalisia teemoja käsitteleviä lomakkeita. Lomakkeet ovat uuden hyvinvointineuvolamallin työvälineitä.
Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että äitiä kohdellaan ensisijaisena asiakkaana - ja ensisijaisena vanhempana - äitiysneuvolan vastaanotolla. Terveydenhoitajan katseen suunnalla on erittäin merkitsevä rooli ensisijaisen asiakkuuden määrittelyssä. Näin ollen terveydenhoitaja voisi helposti ottaa isän paremmin mukaan vastaanotolla käytävään keskusteluun yksinkertaisesti katsomalla häntä.
Asiasanat:isät, terveydenhoitajat, vuorovaikutus, äitiysneuvolat, keskustelunanalyysi, asiakkuus
Tutkimus asettuu etnometodologiseen viitekehykseen. Näin ollen lähtökohtana on, että vanhempien rooleja rakennetaan ja ylläpidetään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Jos toiselle vanhemmalle rakennetaan ensisijaisen asiakkaan roolia neuvolavastaanotolla, hänelle rakennetaan samalla ensisijaisen vanhemman roolia. Analyysimenetelmänä on käytetty etnometodologian periaatteille perustuvaa keskustelunanalyysia, joka soveltuu vuorovaikutuksen yksityiskohtaiseen erittelyyn. Keskustelunanalyysin rinnalla on käytetty kvantitatiivisista menetelmistä ristiintaulukointia.
Vuorovaikutuksen yksityiskohtainen analyysi osoitti, että useimmiten äiti vastaa terveydenhoitajan esittämiin kysymyksiin ensimmäisenä (72 % tapauksista). Tyypillisesti terveydenhoitaja kohteli äitiä ensisijaisena vastaajana katsomalla tätä kysymyksensä lopussa. Usein myös isä ja äiti itse kohtelivat äitiä ensisijaisena vastaajana. Lisäksi äidin ensisijaisuutta saattoivat tuottaa tilannetekijät, kuten äidin lomakkeen käsittely. Aineistosta löytyi kuitenkin myös muutamia poikkeustapauksia, joissa isää kohdeltiin ensisijaisena vastaajana. Näistä poikkeustapauksista lähes kaikki (9 tapausta 11:stä) sijoittuivat sellaisille vastaanottokäynneille, joilla käsiteltiin vanhempien kotona täyttämiä, psykososiaalisia teemoja käsitteleviä lomakkeita. Lomakkeet ovat uuden hyvinvointineuvolamallin työvälineitä.
Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että äitiä kohdellaan ensisijaisena asiakkaana - ja ensisijaisena vanhempana - äitiysneuvolan vastaanotolla. Terveydenhoitajan katseen suunnalla on erittäin merkitsevä rooli ensisijaisen asiakkuuden määrittelyssä. Näin ollen terveydenhoitaja voisi helposti ottaa isän paremmin mukaan vastaanotolla käytävään keskusteluun yksinkertaisesti katsomalla häntä.
Asiasanat:isät, terveydenhoitajat, vuorovaikutus, äitiysneuvolat, keskustelunanalyysi, asiakkuus