Relationaalisten substantiivien kieliopillistuminen
KÄHKÖNEN, PÄIVI (2009)
2009
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19858
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19858
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastellaan relationaalisten substantiivien kieliopillistumista HS 2000 -korpuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko korpusaineiston paikallissijamuotoisten lekseemien merkityksen muuttumisessa kyse kieliopillistumisesta. Lisäksi tarkoituksena on hahmottaa substantiivi – adpositio – adverbi -jatkumoa paikallissijamuotoisia substantiiveja tutkimalla.
Tutkimukseni aineisto koostuu HS 2000 -korpuksen paikallissijamuotoisista substantiiveista, adpositioista ja adverbeista. Tutkittavat lekseemit olen valinnut kolmen käsitteistysakselin mukaan: lateraali-frontaaliselta akselilta tutkin paikallissijamuotoisia lekseemejä vieri, puoli, reuna ja puite, vertikaaliselta akselilta paikallissijamuotoisia ilmauksia lekseemivartaloista ylä- ja ala- sekä horisontaaliselta akselilta paikallissijamuotoisia ilmauksia lekseemivartaloista taka- ja ete-.
Lähestyn aineistoa kognitiivisen kieliopin ja kieliopillistumistutkimuksen näkökulmasta. Tutkin lekseemien semanttista käyttäytymistä ja lekseemien merkityksen muuttumista yhden aineiston sisällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että osa aineiston lekseemeistä ja lekseemimuodoista on kieliopillistunut. Kaikilla lekseemeillä, joilla on produktiivisesti tuotettuja adverbeja, on lisäksi merkitykseltään elolliseen entiteettiin viittaavia adpositioita. Elollisuus voisi olla yksi muuttuja produktiivisille merkityksen muutoksille ja siten kieliopillistumiselle.
Jaotteluni kolmen käsitteistysmallin mukaan tuotti seuraavia tuloksia: Lateraalis-frontaalisista lekseemeistä paikallissijamuotoiset lekseemit vieri ja puoli ovat merkityksen muutoksiltaan lähinnä kieliopillistumista, kun taas lekseemeillä puite ja reuna merkityksen muutokset ovat idiomaattistumista (lekseemillä puite) ja leksikaalistumista (lekseemillä reuna). Osa vertikaalisesti tilaa kielentävien lekseemivartaloiden ala- paikallissijamuodoista (alla, alle) on kieliopillistunut ilmaisemaan spatiaalisen paikan lisäksi aikaa ja määrää. Merkityksen muutokset ovat produktiivisia. Horisontaalisesti tilaa ilmaisevista lekseemivartaloiden taka- ja ete- paikallissijamuodot ilmaisevat paikan lisäksi aikaa, sekä lekseemivartalon ete- kohdalla lisäksi määrää ja syytä.
Helsingin Sanomien korpusaineiston perusteella on syytä olettaa, että aineiston lekseemien kieliopillistumisen suunta on yksisuuntaisesti substantiivista kieliopilliseen ainekseen (adpositioon ja adverbiin).
Asiasanat: relationaalinen substantiivi, adpositio, adverbi, elollinen entiteetti, eloton entiteetti, kieliopillistuminen, lekseemi, merkityksen muuttuminen, leksikaalistuminen, idiomaattistuminen
Tutkimukseni aineisto koostuu HS 2000 -korpuksen paikallissijamuotoisista substantiiveista, adpositioista ja adverbeista. Tutkittavat lekseemit olen valinnut kolmen käsitteistysakselin mukaan: lateraali-frontaaliselta akselilta tutkin paikallissijamuotoisia lekseemejä vieri, puoli, reuna ja puite, vertikaaliselta akselilta paikallissijamuotoisia ilmauksia lekseemivartaloista ylä- ja ala- sekä horisontaaliselta akselilta paikallissijamuotoisia ilmauksia lekseemivartaloista taka- ja ete-.
Lähestyn aineistoa kognitiivisen kieliopin ja kieliopillistumistutkimuksen näkökulmasta. Tutkin lekseemien semanttista käyttäytymistä ja lekseemien merkityksen muuttumista yhden aineiston sisällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että osa aineiston lekseemeistä ja lekseemimuodoista on kieliopillistunut. Kaikilla lekseemeillä, joilla on produktiivisesti tuotettuja adverbeja, on lisäksi merkitykseltään elolliseen entiteettiin viittaavia adpositioita. Elollisuus voisi olla yksi muuttuja produktiivisille merkityksen muutoksille ja siten kieliopillistumiselle.
Jaotteluni kolmen käsitteistysmallin mukaan tuotti seuraavia tuloksia: Lateraalis-frontaalisista lekseemeistä paikallissijamuotoiset lekseemit vieri ja puoli ovat merkityksen muutoksiltaan lähinnä kieliopillistumista, kun taas lekseemeillä puite ja reuna merkityksen muutokset ovat idiomaattistumista (lekseemillä puite) ja leksikaalistumista (lekseemillä reuna). Osa vertikaalisesti tilaa kielentävien lekseemivartaloiden ala- paikallissijamuodoista (alla, alle) on kieliopillistunut ilmaisemaan spatiaalisen paikan lisäksi aikaa ja määrää. Merkityksen muutokset ovat produktiivisia. Horisontaalisesti tilaa ilmaisevista lekseemivartaloiden taka- ja ete- paikallissijamuodot ilmaisevat paikan lisäksi aikaa, sekä lekseemivartalon ete- kohdalla lisäksi määrää ja syytä.
Helsingin Sanomien korpusaineiston perusteella on syytä olettaa, että aineiston lekseemien kieliopillistumisen suunta on yksisuuntaisesti substantiivista kieliopilliseen ainekseen (adpositioon ja adverbiin).
Asiasanat: relationaalinen substantiivi, adpositio, adverbi, elollinen entiteetti, eloton entiteetti, kieliopillistuminen, lekseemi, merkityksen muuttuminen, leksikaalistuminen, idiomaattistuminen