Venäjän työoikeuden termien tarkastelua
KERIMAA, MERJA (2009)
2009
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19840
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19840
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkitaan venäläisten työlainsäädännön termejä ja niiden taustalla oleviakäsitteitä ja verrataan niitä suomalaisiin työlainsäädännön termeihin ja käsitteisiin. Tutkimuksen tuloksien perusteella on tehty suppea venäläis-suomalainen työoikeudensanasto.
Tutkimusaineistona on Venäjän työlakikokoelma ja sen suomennos. Tutkimukseen on valittu 60 venäläistä käsitettä Venäjän työlakikokoelmasta. Työn lähtökohtana ovat siis venäläiset käsitteet, joita tarkastellaan ja verrataan työlakikokoelman suomennoksessa oleviin käännöksiin ja aitoihin suomalaisiin työoikeuden käsitteisiin. Vertailun tuloksena annetaan ohjeita siihen, missä tilanteessa ja ylipäänsä voidaanko kyseisiä käsitteitä käyttää toistensa vastineina käännöksissä.
Tutkimusmenetelmänä on terminologinen käsiteanalyysi, joka soveltuu tämänkaltaisen tutkimuksen tekemiseen erittäin hyvin. Terminologiaa ja sanastotyötä käsitellään luvussa 3, jossa kerrotaan myös vastinetyöstä. Terminologian sanastossa (TSK 36, 2006) on määritelty nämä kaksi peruskäsitettä seuraavalla tavalla: terminologia on oppi käsitteiden ja termistöjen rakenteesta, muodostamisesta, kehityksestä, käytöstä ja käsittelystä eri erikoisaloilla. Sanastotyö taas on työ, johon kuuluu tietyn erikoisalan käsitteitä ja niiden nimityksiä koskevan tiedon systemaattinen kerääminen, analysointi, kuvaaminen ja esittäminen.Terminologian ja sanastotyön lähtökohtana on käsite ja sen analysointi.
Tutkimuksessa käsitellään yllämainittujen asioiden lisäksi oikeuskielen kääntämistä, josta puhutaan luvussa kaksi. Luvussa neljä kerrotaan lyhyesti Venäjän ja Suomen työlainsäädännöstä ja luku viisi on omistettu tutkimukselle.
Tutkimuksen edetessä huomattiin, että molempien maiden työoikeudessa on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä, mikä kävi ilmi myös siinä, että suurin osa tutkittavien käsitteiden vastineista oli lähivastineita.
Avainsanat: terminologia, sanastotyö, oikeuskielen kääntäminen, vastinetyö
Tutkimusaineistona on Venäjän työlakikokoelma ja sen suomennos. Tutkimukseen on valittu 60 venäläistä käsitettä Venäjän työlakikokoelmasta. Työn lähtökohtana ovat siis venäläiset käsitteet, joita tarkastellaan ja verrataan työlakikokoelman suomennoksessa oleviin käännöksiin ja aitoihin suomalaisiin työoikeuden käsitteisiin. Vertailun tuloksena annetaan ohjeita siihen, missä tilanteessa ja ylipäänsä voidaanko kyseisiä käsitteitä käyttää toistensa vastineina käännöksissä.
Tutkimusmenetelmänä on terminologinen käsiteanalyysi, joka soveltuu tämänkaltaisen tutkimuksen tekemiseen erittäin hyvin. Terminologiaa ja sanastotyötä käsitellään luvussa 3, jossa kerrotaan myös vastinetyöstä. Terminologian sanastossa (TSK 36, 2006) on määritelty nämä kaksi peruskäsitettä seuraavalla tavalla: terminologia on oppi käsitteiden ja termistöjen rakenteesta, muodostamisesta, kehityksestä, käytöstä ja käsittelystä eri erikoisaloilla. Sanastotyö taas on työ, johon kuuluu tietyn erikoisalan käsitteitä ja niiden nimityksiä koskevan tiedon systemaattinen kerääminen, analysointi, kuvaaminen ja esittäminen.Terminologian ja sanastotyön lähtökohtana on käsite ja sen analysointi.
Tutkimuksessa käsitellään yllämainittujen asioiden lisäksi oikeuskielen kääntämistä, josta puhutaan luvussa kaksi. Luvussa neljä kerrotaan lyhyesti Venäjän ja Suomen työlainsäädännöstä ja luku viisi on omistettu tutkimukselle.
Tutkimuksen edetessä huomattiin, että molempien maiden työoikeudessa on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä, mikä kävi ilmi myös siinä, että suurin osa tutkittavien käsitteiden vastineista oli lähivastineita.
Avainsanat: terminologia, sanastotyö, oikeuskielen kääntäminen, vastinetyö