Pieni ja pippurinen, kierokin ehkä - Etunimistä syntyvät mielikuvat
ROOS, HELI (2009)
2009
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19803
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19803
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee etunimistä syntyviä mielikuvia. Tutkimusaineisto on kerätty e-lomakkeella toukokuussa 2008. Kyselyyn osallistui 124 vastaajaa, joista kolme on miehiä. Sukupuolen lisäksi vastaajat merkitsivät kyselylomakkeeseen ikänsä.
Kyselylomakkeessa pyysin osallistujia vastaamaan viiteen kysymykseen, joiden pohjalta etunimistä syntyviä mielikuvia tarkastelen. Ensin vastaajat pohtivat nimeä omalle lapselleen. He mainitsivat ensimmäisen, toisen ja mahdollisen kolmannen nimen sekä tytölle että pojalle. Tämän jälkeen tehtävänä oli perustella omia nimivalintoja. Kyselylomakkeessa vastaajat kirjoittivat myös omat luonnehdintansa lomakkeeseen valituista nimistä ja valitsivat nimille sopivia luonnehdintoja annettujen vaihtoehtojen perusteella. Lisäksi vastaajat valitsivat 45 nimen listoista mielestään viisi miellyttävintä ja viisi epämiellyttävintä tytön- ja pojannimeä.
Tulokset osoittavat, että mielikuvat nimistä ovat sekä kielensisäisiä että kielenulkoisia. Nimenkantajalla on suuri vaikutus siihen, miten vastaaja nimen mieltää. Tämä tukee toisaalta sitä, että mielikuvat perustuvat yksilön omiin kokemuksiin. Tutkimustulosteni perusteella nimistä syntyviä mielikuvia ohjailee kuitenkin myös sosiaalinen vaisto, jolloin nimistä syntyvät mielikuvat ovat vastaajilla samansuuntaisia.
Tutkimukseni tulokset osoittavat myös, että vastaajat ovat hyvin selvillä nimimuodista. Trendinimet herättävät vastaajissa muita positiivisempia mielikuvia, mutta silti omalle lapselle muotinimeä ei välttämättä haluta antaa.
Asiasanat:nimistöntutkimus, henkilönnimi, etunimi, mielikuva, nimen valinta, nimen valintaperusteet, nimimuoti
Kyselylomakkeessa pyysin osallistujia vastaamaan viiteen kysymykseen, joiden pohjalta etunimistä syntyviä mielikuvia tarkastelen. Ensin vastaajat pohtivat nimeä omalle lapselleen. He mainitsivat ensimmäisen, toisen ja mahdollisen kolmannen nimen sekä tytölle että pojalle. Tämän jälkeen tehtävänä oli perustella omia nimivalintoja. Kyselylomakkeessa vastaajat kirjoittivat myös omat luonnehdintansa lomakkeeseen valituista nimistä ja valitsivat nimille sopivia luonnehdintoja annettujen vaihtoehtojen perusteella. Lisäksi vastaajat valitsivat 45 nimen listoista mielestään viisi miellyttävintä ja viisi epämiellyttävintä tytön- ja pojannimeä.
Tulokset osoittavat, että mielikuvat nimistä ovat sekä kielensisäisiä että kielenulkoisia. Nimenkantajalla on suuri vaikutus siihen, miten vastaaja nimen mieltää. Tämä tukee toisaalta sitä, että mielikuvat perustuvat yksilön omiin kokemuksiin. Tutkimustulosteni perusteella nimistä syntyviä mielikuvia ohjailee kuitenkin myös sosiaalinen vaisto, jolloin nimistä syntyvät mielikuvat ovat vastaajilla samansuuntaisia.
Tutkimukseni tulokset osoittavat myös, että vastaajat ovat hyvin selvillä nimimuodista. Trendinimet herättävät vastaajissa muita positiivisempia mielikuvia, mutta silti omalle lapselle muotinimeä ei välttämättä haluta antaa.
Asiasanat:nimistöntutkimus, henkilönnimi, etunimi, mielikuva, nimen valinta, nimen valintaperusteet, nimimuoti