PANDOR OCH HETEROSEXUELLA MÄN - kritisk diskursanalys av webbtexter i Vasabladet och Helsingin Sanomat hösten 2007

Abstract

Pro gradu- tutkielmassani perehdyn suomenkielisen ja suomenruotsalaisen identiteetin rakentumista sekä rasistisen diskurssin manifestoitumista kahden sanomalehden nettikeskustelussa. Empiirinen materiaali on kerätty Vasabladetin sekä Helsingin Sanomien internet-sivustojen keskustelupalstoilta ajalla 23.11.2007 – 28.11.2007, jolloin käytiin kiivasta keskustelua yhden Yleisradion kanavan mahdollisesta lakkauttamisesta. Lakkauttamislistalla olivat ruotsinkielinen nuorisoradiokanava, yksi suomenkielinen radiokanava sekä suomenkielinen tv-kanava. Ruotsinkieliset kävivät keskustelua Vasabladetin nettisivustolla, kun taas pääosa Helsingin Sanomien nettikeskustelijoista oli suomenkielisiä. Tutkimuksessani selvitän varsin laajasti diskurssin määritelmää, poikkitieteellisen diskurssianalyysin historiallista taustaa ja sen yhtymäkohtia kriittisen lingvistiikkaan sekä kriittisen diskurssianalyysin tärkeimpiä tutkimuskohteita. Keskeisiä käsitteitä kuten merkitys, ideologia, identiteetti, stereotypia, rasismi ja moderniin kulttuuriseen kieliasuun puettu kulttuuriperäinen rasismi selvitetään tärkeimpien teoreetikoiden kuten Norman Faircloughin, Teun van Dijkin, Ruth Wodakin ja Stuart Hallin tekstien pohjalta. Suomenruotsalaisesta identiteetistä kirjoitan viitaten aiheesta esiintyvään tutkimustietoon ja Folktingetin tilaamaan kyselytutkimukseen. Suomenruotsalaisesta identiteetistä on viime vuosina aktiivisesti puitu mm. ruotsinkielisessä mediassa. Ensimmäinen tutkimuskohteeni on rasistisen diskurssin analyysi, joka pohjautuu aihetta tutkineiden Ruth Wodakin ja Martin Raisiglin näkemyksiin tekstien analysoimisesta. Metodina tässä tutkielmassa on tekstien tarkka lingvistinen analyysi. Lyhyissä nettiteksteissä esiintyvät nimeämisstrategiat, predikatiiviset strategiat ja argumentaatiostrategiat selvitetään ja analysoidaan. Toista tutkimuskohdetta, identiteetin rakentumista, ruoditaan Stuart Hallin teorian pohjalta tarkastelemalla teksteissä esiintyviä väitteitä mm. yhteisestä historiallisesta kertomuksesta, keksityistä traditioista sekä kansakunnan puhtaasta ja myyttisestä alkuperästä. Analyysini lopputulokset osoittavat, että identiteetti rakentuu argumenteille mm. yhteisestä historiallisesta kertomuksesta. Vahvistaakseen omaa ryhmää teksteissä käytetään rasistisia argumentteja: etenkin suomenkieliset käyttävät nimittelyä, stereotyyppisiä lausuntoja ja toisen kielellisen ryhmän negatiivista leimaamista. Keskustelussa vedotaan enemmistön oikeuteen sanella kuinka resursseja jaetaan. Ruotsinkieliset nettikeskustelijat näkevätkin enemmistön uhkana omalle kielelleen ja kulttuurilleen. Avainsanat: diskurssi, diskurssianalyysi, kriittinen diskurssianalyysi, identiteetti, ideologia, rasismi, stereotypia, suomenruotsalainen, enemmistö, vähemmistö, nettikeskustelu.