Sosiaalinen kuntoutus ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet Koutsi -valmennukseen osallistuneiden kertomana
HAAPAMÄKI, MIRA (2009)
HAAPAMÄKI, MIRA
2009
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19796
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19796
Tiivistelmä
Kuntoutus ja erityisesti sosiaalinen kuntoutus on nähty ratkaisuna moniin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Muun muassa työttömyyden patoutuminen tiettyihin ryhmiin, demografinen muutos ja työvoimapula on nähty sellaisina haasteina, joihin kuntoutuksen keinoin on mahdollista vastata. Sosiaalinen kuntoutus onkin määritelty toimenpiteiksi, joilla tuetaan elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle tai ovat muutoin syrjäytymisvaarassa.
Sosiaalisen kuntoutuksen ohella yhteiskunnallisten palveluiden kehittämisen keskiössä on 2000-luvulla ollut puhe asiakaslähtöisyydestä, josta on myös kuntoutustoiminnan kentällä tullut keskeinen toiminnan lähtökohta. Ajatuksena on ollut, että kun asiakas itse pääsee vaikuttamaan ja osallistumaan kuntoutuksensa suunnitteluun, hänen voimavaransa kasvavat. Asiakaslähtöisyyden taustallakin on siis vaikuttanut puhe aktivoinnista ja siitä, että yksilöt halutaan saada yhä tiukemmin mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan.
Ajankohtaisuutensa vuoksi sosiaalinen kuntoutus ja asiakaslähtöisyys ovat valikoituneet myös tämän pro gradu -tutkielman keskeisiksi käsitteiksi. Tutkimuksellisina tavoitteina tässä pro gradu -tutkielmassa onkin tarkastella, millaisten tavoitteiden ja työmuotojen kautta sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneet asiakkaat hahmottavat sosiaalista kuntoutusta? Tutkielmassa pyritään lisäksi selvittämään asiakkaiden kokemuksia asiakaslähtöisyydestä ja sen toteutumisesta sosiaalisen kuntoutuksen yhteydessä. Näihin tutkimuskysymyksiin on tutkielmassa vastattu kvalitatiivisen teemahaastatteluaineiston avulla. Haastatteluja on kerätty sosiaalista kuntoutusta toteuttavaan Koutsi -projektiin osallistuneilta asiakkailta. Haastattelut on analysoitu sisällönanalyyttisen teemoittelun menetelmällä, teoria- ja aineistolähtöistä tarkastelua yhdistellen.
Keskeisimpänä tuloksena analyysissa ovat huomiot siitä, että sosiaalisen kuntoutuksen kenttä on yhden projektin sisälläkin varsin laaja ja vaihtelee yksilöiden elämäntilanteen mukaan. Keskiöön sosiaalisen kuntoutuksen hahmottamisessa nousevat elämänhallintaan liittyvät teemat, oman tilanteen selvitteleminen ja toisaalta ryhmässä toimimisen tärkeys. Myös asiakaslähtöisyyden toteuttamisessa sosiaalisen kuntoutuksen yhteydessä on tämän tutkielman perusteella onnistuttu, joskin aineisto antaa myös mahdollisuuksia asiakaslähtöisyyden kriittiseen arviointiin. Kaikilla asiakkailla ei näyttäisi olevan voimavaroja vastuun kantamiseen tai oman elämän suunnitteluun, mikä johtaa asiakaslähtöisyyden toteutuessa vastuun katoamiseen.
Asiasanat:sosiaalinen kuntoutus, työttömien kuntoutus, asiakaslähtöisyys, laadullinen tutkimus
Sosiaalisen kuntoutuksen ohella yhteiskunnallisten palveluiden kehittämisen keskiössä on 2000-luvulla ollut puhe asiakaslähtöisyydestä, josta on myös kuntoutustoiminnan kentällä tullut keskeinen toiminnan lähtökohta. Ajatuksena on ollut, että kun asiakas itse pääsee vaikuttamaan ja osallistumaan kuntoutuksensa suunnitteluun, hänen voimavaransa kasvavat. Asiakaslähtöisyyden taustallakin on siis vaikuttanut puhe aktivoinnista ja siitä, että yksilöt halutaan saada yhä tiukemmin mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan.
Ajankohtaisuutensa vuoksi sosiaalinen kuntoutus ja asiakaslähtöisyys ovat valikoituneet myös tämän pro gradu -tutkielman keskeisiksi käsitteiksi. Tutkimuksellisina tavoitteina tässä pro gradu -tutkielmassa onkin tarkastella, millaisten tavoitteiden ja työmuotojen kautta sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneet asiakkaat hahmottavat sosiaalista kuntoutusta? Tutkielmassa pyritään lisäksi selvittämään asiakkaiden kokemuksia asiakaslähtöisyydestä ja sen toteutumisesta sosiaalisen kuntoutuksen yhteydessä. Näihin tutkimuskysymyksiin on tutkielmassa vastattu kvalitatiivisen teemahaastatteluaineiston avulla. Haastatteluja on kerätty sosiaalista kuntoutusta toteuttavaan Koutsi -projektiin osallistuneilta asiakkailta. Haastattelut on analysoitu sisällönanalyyttisen teemoittelun menetelmällä, teoria- ja aineistolähtöistä tarkastelua yhdistellen.
Keskeisimpänä tuloksena analyysissa ovat huomiot siitä, että sosiaalisen kuntoutuksen kenttä on yhden projektin sisälläkin varsin laaja ja vaihtelee yksilöiden elämäntilanteen mukaan. Keskiöön sosiaalisen kuntoutuksen hahmottamisessa nousevat elämänhallintaan liittyvät teemat, oman tilanteen selvitteleminen ja toisaalta ryhmässä toimimisen tärkeys. Myös asiakaslähtöisyyden toteuttamisessa sosiaalisen kuntoutuksen yhteydessä on tämän tutkielman perusteella onnistuttu, joskin aineisto antaa myös mahdollisuuksia asiakaslähtöisyyden kriittiseen arviointiin. Kaikilla asiakkailla ei näyttäisi olevan voimavaroja vastuun kantamiseen tai oman elämän suunnitteluun, mikä johtaa asiakaslähtöisyyden toteutuessa vastuun katoamiseen.
Asiasanat:sosiaalinen kuntoutus, työttömien kuntoutus, asiakaslähtöisyys, laadullinen tutkimus