Svenskstudier inom yrkeshögskolan. Sjukskötarstuderandes uppfattningar om svenska och om sina egna språkfärdigheter i svenska
UOTILA, MINNA (2009)
2009
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19793
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19793
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu tutkielmassani sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä ruotsin kielestä ja omista kielivalmiuksistaan ruotsissa. Tutkin, miten tulevat sairaanhoitajat näkevät ruotsinopintojensa riittävyyden koulutusohjelmassaan. Tarkastelen myös, miten sairaanhoitajaopiskelijat kokevat ruotsin hyödyn työelämässä. Kielivalmiuksia tarkastelen selvittämällä, miten sairaanhoitajaopiskelijat ajattelevat selviytyvänsä tulevissa työtilanteissaan ruotsiksi. Tutkin myös mahdollisia eroja kahden kielellisesti erilaisen paikkakunnan, Turun ja Tampereen, välillä. Teoreettisessa osiossa kerron suomalaisten ammattikorkeakoulujen kieliopinnoista sekä erityisesti ruotsinopinnoista. Tarkemmin kerron kieliopinnoista sekä kielenkäytöstä terveydenhoitoalalla.
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus. Aineiston olen kerännyt kyselylomakkeiden sekä kolmen teemahaastattelun avulla. Mukana on opiskelijoita kahdesta eri kaupungista. Kyselylomakeaineiston olen analysoinut laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastattelujen tarkoituksena on syventää kyselylomakkeista saamaani tietoa, joten haastattelujen analysointi perustuu kyselylomakkeiden analysoinnissa muodostuneisiin käsitteisiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että näkemykset ruotsinopintojen riittävyydestä vaihtelevat paljon eri opiskelijoiden välillä. Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että opiskelijat perustelevat näkemyksiään ruotsin riittävyydestä työelämän, opintojen ja henkilökohtaisen syiden avulla. Myös ruotsin kielen hyödyllisyyttä tai hyödyttömyyttä työelämässä perustellaan hyvin monella tavalla. Opiskelijat perustelevat käsityksiään seikoilla, jotka liittyvät sijoittumiseen työmarkkinoilla, instrumentaalisiin tekijöihin, potilaan näkökulmaan tai ruotsin kieleen suhteessa muihin kieliin. Opiskelijat perustelevat myös selviytymistään ruotsilla työssään monin tavoin. Tekijät, joilla opiskelijat selittävät kykynsä tai kyvyttömyytensä selvitä ruotsilla kytkeytyvät opintoihin, kielivalmiuksiin, motivaatioon, kokemukseen tai rohkeuteen. Esiin tulleet erot kaupunkien välillä selittyvät pääosin kaupunkien erilaisilla kielellisillä ympäristöillä.
Asiasanat:yrkeshögskola, språkstudier, sjukskötare, innehållsanalys
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus. Aineiston olen kerännyt kyselylomakkeiden sekä kolmen teemahaastattelun avulla. Mukana on opiskelijoita kahdesta eri kaupungista. Kyselylomakeaineiston olen analysoinut laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastattelujen tarkoituksena on syventää kyselylomakkeista saamaani tietoa, joten haastattelujen analysointi perustuu kyselylomakkeiden analysoinnissa muodostuneisiin käsitteisiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että näkemykset ruotsinopintojen riittävyydestä vaihtelevat paljon eri opiskelijoiden välillä. Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että opiskelijat perustelevat näkemyksiään ruotsin riittävyydestä työelämän, opintojen ja henkilökohtaisen syiden avulla. Myös ruotsin kielen hyödyllisyyttä tai hyödyttömyyttä työelämässä perustellaan hyvin monella tavalla. Opiskelijat perustelevat käsityksiään seikoilla, jotka liittyvät sijoittumiseen työmarkkinoilla, instrumentaalisiin tekijöihin, potilaan näkökulmaan tai ruotsin kieleen suhteessa muihin kieliin. Opiskelijat perustelevat myös selviytymistään ruotsilla työssään monin tavoin. Tekijät, joilla opiskelijat selittävät kykynsä tai kyvyttömyytensä selvitä ruotsilla kytkeytyvät opintoihin, kielivalmiuksiin, motivaatioon, kokemukseen tai rohkeuteen. Esiin tulleet erot kaupunkien välillä selittyvät pääosin kaupunkien erilaisilla kielellisillä ympäristöillä.
Asiasanat:yrkeshögskola, språkstudier, sjukskötare, innehållsanalys