Työhyvinvointi hammashoitajien kokemana
VAINIO, NINA (2009)
2009
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19763
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hammashoitajien kokemaa työhyvinvointia, johtamista, sosiaalista tukea ja tiimityötä sekä näiden yhteyttä hyvinvoinnin kokemiseen. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata työhyvinvointia lisääviä ja heikentäviä tekijöitä.
Kysely suunnattiin kaikille Vantaan kaupungin Suun terveydenhuollon hammashoitajille (N=117) ja vastausprosentti oli 76 % (n=89). Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella marras-joulukuun aikana vuonna 2008. Kyselylomakkeessa käytettiin yleistä pohjoismaista QPSNordic-mittaria, jota käytetään työn psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden mittaamiseen. Tässä tutkimuksessa käytettiin mittarista osioita, jotka sisältävät väittämiä työhyvinvoinnista, johtamisesta, sosiaalisesta tuesta ja tiimityöstä. Lisäksi kyselylomakkeeseen oli lisätty kaksi avointa kysymystä liittyen työhyvinvointia lisääviin ja vähentäviin tekijöihin.
Aineisto analysoitiin monivalintakysymysten osalta tilastollisesti SPSS 16 for Windows-tilasto-ohjelmalla. Aineistosta muodostettiin mittarin ohjeiden mukaan 18 summamuuttujaa ja niiden luotettavuutta tarkastettiin Chonbachin alfa-kertoimen avulla. Tilastollisina menetelminä käytettiin t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA), Mann-Whitney U-testiä, Krunskal Wallis-testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönerittelyllä.
Tutkimuksen mukaan hammashoitajat kokivat työhyvinvoinnin kohtalaisena. Työhyvinvointia edistivät sosiaalinen ilmapiiri, ulkoiset motiivit sekä työn haasteellisuus. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä voidaan tässä tutkimuksessa pitää henkilöstön niukkaa huomioon ottoa sekä vähäisiä vaikutusmahdollisuuksia. Johtaminen koettiin kokonaisuutena hyvänä, mihin vaikutti oikeudenmukainen kohtelu. Sosiaalinen tuki koettiin myös hyväksi, jossa ystävien ja sukulaisten tuki nousi tärkeimmäksi. Tiimityön koettiin toimivan hyvin.
Tutkimuksessa merkittävimmiksi hammashoitajien työhyvinvoinnin kanssa yhteydessä oleviksi taustamuuttujiksi osoittautuivat toimenkuva sekä työpaikan sijainti. Tutkimustulosten mukaan johtamisella ja sosiaalisella tuella oli yhteys henkilöstön huomioimiseen. Tiimityö oli yhteydessä sosiaaliseen ilmapiiriin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hammashoitajat olivat tyytyväisiä johtamiseen sekä tiimityöskentelyyn. Kohtalaiseksi koetun työhyvinvoinnin kehittämiskohteiksi nousi hammashoitajan työnkuvan selkeyttäminen, työnkierto, työtehtävien organisointi sekä koulutustarpeen kartoitus.
Asiasanat:työhyvinvointi, hammashoitaja, johtaminen, sosiaalinen tuki, tiimityö
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19763
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hammashoitajien kokemaa työhyvinvointia, johtamista, sosiaalista tukea ja tiimityötä sekä näiden yhteyttä hyvinvoinnin kokemiseen. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata työhyvinvointia lisääviä ja heikentäviä tekijöitä.
Kysely suunnattiin kaikille Vantaan kaupungin Suun terveydenhuollon hammashoitajille (N=117) ja vastausprosentti oli 76 % (n=89). Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella marras-joulukuun aikana vuonna 2008. Kyselylomakkeessa käytettiin yleistä pohjoismaista QPSNordic-mittaria, jota käytetään työn psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden mittaamiseen. Tässä tutkimuksessa käytettiin mittarista osioita, jotka sisältävät väittämiä työhyvinvoinnista, johtamisesta, sosiaalisesta tuesta ja tiimityöstä. Lisäksi kyselylomakkeeseen oli lisätty kaksi avointa kysymystä liittyen työhyvinvointia lisääviin ja vähentäviin tekijöihin.
Aineisto analysoitiin monivalintakysymysten osalta tilastollisesti SPSS 16 for Windows-tilasto-ohjelmalla. Aineistosta muodostettiin mittarin ohjeiden mukaan 18 summamuuttujaa ja niiden luotettavuutta tarkastettiin Chonbachin alfa-kertoimen avulla. Tilastollisina menetelminä käytettiin t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA), Mann-Whitney U-testiä, Krunskal Wallis-testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönerittelyllä.
Tutkimuksen mukaan hammashoitajat kokivat työhyvinvoinnin kohtalaisena. Työhyvinvointia edistivät sosiaalinen ilmapiiri, ulkoiset motiivit sekä työn haasteellisuus. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä voidaan tässä tutkimuksessa pitää henkilöstön niukkaa huomioon ottoa sekä vähäisiä vaikutusmahdollisuuksia. Johtaminen koettiin kokonaisuutena hyvänä, mihin vaikutti oikeudenmukainen kohtelu. Sosiaalinen tuki koettiin myös hyväksi, jossa ystävien ja sukulaisten tuki nousi tärkeimmäksi. Tiimityön koettiin toimivan hyvin.
Tutkimuksessa merkittävimmiksi hammashoitajien työhyvinvoinnin kanssa yhteydessä oleviksi taustamuuttujiksi osoittautuivat toimenkuva sekä työpaikan sijainti. Tutkimustulosten mukaan johtamisella ja sosiaalisella tuella oli yhteys henkilöstön huomioimiseen. Tiimityö oli yhteydessä sosiaaliseen ilmapiiriin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hammashoitajat olivat tyytyväisiä johtamiseen sekä tiimityöskentelyyn. Kohtalaiseksi koetun työhyvinvoinnin kehittämiskohteiksi nousi hammashoitajan työnkuvan selkeyttäminen, työnkierto, työtehtävien organisointi sekä koulutustarpeen kartoitus.
Asiasanat:työhyvinvointi, hammashoitaja, johtaminen, sosiaalinen tuki, tiimityö