Vuorotteluvapaa keinoksi työssä jaksamiseen : opettajien vuorotteluvapaakokemuksia
KORHONEN, MARJA-LIISA (1997)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KORHONEN, MARJA-LIISA
1997
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1997Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on luoda yleiskuva vuorotteluvapaasta, sen tarpeellisuudesta ja kehitysvaiheista sekä muiden maiden vastaavista järjestelmistä. Tutkimus perustuu ensisijaisesti kirjallisuuteen. Siihen liittyy myös empiirinen osa, jossa haastatteluaineiston avulla kuvataan konkreettisella tasolla opettajien vuorotteluvapaakokemuksia vuosina 1996-1997. Tulosten perusteella pohditaan, ovatko lainsäätäjän vuorotteluvapaakokeilulle asettamat tavoitteet toteutuneet tutkimuksessa mukana olleiden kohdalla. Tutkimuksen tarkoitus on myös jakaa tietoa vuorotteluvapaasta yksilöllisen päätöksenteon pohjaksi.Empiirisen tutkimuksen kohteena ovat erään itäsuomalaisen työvoimapiirin alueen vuorotteluvapaalla olleet viisi opettajaa ja kolme vuorottelusijaista. Aineisto koottiin puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastattelut litteroitiin ja aineisto käsiteltiin tapausten lukumäärän pienuudesta johtuen tapauskohtaisesti impressionistisella käsittelymenetelmällä.Tutkimukseen osallistuneiden kokemukset vuorotteluvapaasta ovat pääosin erittäin myönteisiä, mitä osoittaa mm. se, että vapaalla olleet ovat halukkaita jäämään vuorotteluvapaalle uudelleen jopa nykyiselläkin korvaustasolla. Vuorottelijat palasivat takaisin työhönsä levänneinä, virkistyneinä, taspainoisina ja itseään kehittäneinä. Myös vuorottelusijaiset ovat erittäin tyytyväisiä saatuaan työtä. Kaikilla sijaisilla työsuhde jatkui myös vapaalla olleen palattua työhönsä. Ainoina huonoina puolina pidetään korvaustason alhaisuutta ja vuorotteluvapaan vaikutusta alentavasti eläkkeeseen, mikäli vuorotteluvapaa ajoittuu eläkepalkan laskentavuosiin. Opettajan työvuosi jakautuu kahdelle kalenterivuodelle, joten koko lukuvuoden kestävä vuorotteluvapaa alentaa kahden kalenterivuoden ansiotasoa, mikä voi vaikuttaa alentavasti eläkepalkkaan. Myös osittaisen ammattikoulutusrahan saamisen ehtoja pidetään tiukkoina.Asiasanat: vuorotteluvapaa - opettajat, työvuorottelu, sapattivapaa