Kohdunkaulan syövän joukkotarkastusten ensimmäiset vuosikymmenet - Kätilöiden ja terveyssisarten kokemuksia
HELANDER, SANNI (2009)
2009
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19741
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19741
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kohdunkaulan syövän ehkäisemiseksi järjestettäviä joukkotarkastuksia seulontanäytteen ottajien näkökulmasta. Joukkotarkastukset aloitettiin Suomessa 1960-luvun aikana. Gynekologisen irtosolunäytteen (Papa-näyte) ottamisesta vastasivat ensisijaisesti (kunnan- tai kauppalan)kätilöt, mutta myös terveyssisaret saattoivat osallistua toimintaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää näytteenottajina joukkotarkastusten ensimmäisten vuosikymmenien aikana toimineiden naisten kokemuksia uudenlaisen, ehkäisevän terveydenhuollon toiminnan aloittamisesta sekä heidän käsityksiään kohdeväestön suhtautumisesta seulontaan.
Tutkimusaineisto koostuu 18 teemahaastattelusta, jotka kerättiin vuoden 2008 kesän ja syksyn aikana. Aineisto on analysoitu laadullisesti käyttämällä metodeina sisällönanalyysiä ja diskursiivista tarkastelua. Induktiivisen sisällönanalyysin tuloksena muodostettiin asiakokonaisuudet näytteenottotyö; toiminnan luonne, tehtävä ja merkitys; osallistumispuhe ja seulottavien suhtautuminen joukkotarkastuksiin. Diskursiivisesti jäsentyivät hallitseva ammattilaisuusdiskurssi sekä suorittamisen diskurssi, joka kuvasti heikkoa toimijuutta. Ammatillisuusdiskurssin piiristä tunnistettiin neljä aladiskurssia: sitoutuneisuus-, asiantuntijuus-, autonomisuus- ja sisarellisuusdiskurssi. Tulosten mukaan haastatellut kokivat varsin yksimielisesti joukkotarkastuksiin liittyvän työn mielekkääksi ja tärkeäksi. Seulonnan hyväksymisen merkittävimpänä tekijänä he pitivät näytteenottajan tuttuutta tarkastettaville. Näytteenoton laadukkuuden tärkeyttä korostettiin, ja toiminnan nähtiin terveysneuvonnan ja terveystarkastusmaisten piirteidensä vuoksi edistäneen naisten terveyttä muutoinkin kuin kohdunkaulan syövän ehkäisyn kautta. Ammatillisuusdiskurssien avulla tuotettiin osallistumisnormia, tehtiin eroja muihin ammattiryhmiin ja perusteltiin luottamusteemaa. Korkeata osallistumisaktiivisuutta painotettiin; osallistumisen ensisijaisina syinä pidettiin omasta terveydestä huolehtimista ja tarjotun palvelun käyttämistä. Naisten suhtautumista joukkotarkastuksiin kuvattiin pääosin myönteiseksi ja luontevaksi, mutta myös pelokkaaksi tai pakonomaiseksi.
Tuloksista voi päätellä, että kyseisen joukkotarkastusjärjestelmän perustaminen on koettu onnistuneeksi kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden laskun lisäksi osaavien ja omistautuneiden näytteenottajien työn ja kokemusten kannalta. Tämä työ valottikin ilmiötä aiemmin tutkimattomasta näkökulmasta.
Asiasanat:joukkotarkastukset, kohdunkaulan syöpä, kätilöt, seulontatutkimus, terveyssisaret
Tutkimusaineisto koostuu 18 teemahaastattelusta, jotka kerättiin vuoden 2008 kesän ja syksyn aikana. Aineisto on analysoitu laadullisesti käyttämällä metodeina sisällönanalyysiä ja diskursiivista tarkastelua. Induktiivisen sisällönanalyysin tuloksena muodostettiin asiakokonaisuudet näytteenottotyö; toiminnan luonne, tehtävä ja merkitys; osallistumispuhe ja seulottavien suhtautuminen joukkotarkastuksiin. Diskursiivisesti jäsentyivät hallitseva ammattilaisuusdiskurssi sekä suorittamisen diskurssi, joka kuvasti heikkoa toimijuutta. Ammatillisuusdiskurssin piiristä tunnistettiin neljä aladiskurssia: sitoutuneisuus-, asiantuntijuus-, autonomisuus- ja sisarellisuusdiskurssi. Tulosten mukaan haastatellut kokivat varsin yksimielisesti joukkotarkastuksiin liittyvän työn mielekkääksi ja tärkeäksi. Seulonnan hyväksymisen merkittävimpänä tekijänä he pitivät näytteenottajan tuttuutta tarkastettaville. Näytteenoton laadukkuuden tärkeyttä korostettiin, ja toiminnan nähtiin terveysneuvonnan ja terveystarkastusmaisten piirteidensä vuoksi edistäneen naisten terveyttä muutoinkin kuin kohdunkaulan syövän ehkäisyn kautta. Ammatillisuusdiskurssien avulla tuotettiin osallistumisnormia, tehtiin eroja muihin ammattiryhmiin ja perusteltiin luottamusteemaa. Korkeata osallistumisaktiivisuutta painotettiin; osallistumisen ensisijaisina syinä pidettiin omasta terveydestä huolehtimista ja tarjotun palvelun käyttämistä. Naisten suhtautumista joukkotarkastuksiin kuvattiin pääosin myönteiseksi ja luontevaksi, mutta myös pelokkaaksi tai pakonomaiseksi.
Tuloksista voi päätellä, että kyseisen joukkotarkastusjärjestelmän perustaminen on koettu onnistuneeksi kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden laskun lisäksi osaavien ja omistautuneiden näytteenottajien työn ja kokemusten kannalta. Tämä työ valottikin ilmiötä aiemmin tutkimattomasta näkökulmasta.
Asiasanat:joukkotarkastukset, kohdunkaulan syöpä, kätilöt, seulontatutkimus, terveyssisaret