Suomalaisten palkansaajien ikäsyrjintäkokemusten yhteys eläkehalukkuuteen

Abstract

Yhteiskunnassa tavoitellaan entistä pidempiä työuria. Odotettavissa olevan eliniän kasvaessa työurien rikkonaisuutta tulisi ehkäistä ja työvuosien määrää lisätä. Ikääntyvien työntekijöiden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisimman monen olisi työskenneltävä aiempaa pidempään ja siirryttävä eläkkeelle myöhemmin. Ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat monet työntö- ja vetotekijät. Työpaikoilla esiintyvä ikäsyrjintä on yksi työntötekijä eläkkeelle siirtymiseen liittyen. Tämä tutkimus käsittelee ikääntymiseen liittyvän ikäsyrjinnän esiintyvyyttä ja ikäsyrjinnän ja eläkehalukkuuden välistä yhteyttä suomalaisilla palkansaajilla.

Ikäsyrjintää mitataan työntekijöiden omakohtaisena ikäsyrjintäkokemuksena tai muihin kohdistuvan ikäsyrjinnän havaintona työpaikalla. Eläkehalukkuutta mitataan työntekijän ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen ajatusten mukaan. Tutkimukseni aineistona on Tilastokeskuksen Työolotutkimus vuodelta 2003. Vastaajia kyselyssä oli 4104, joten se on varsin edustava otos suomalaisista palkansaajista. Analyysimenetelminä käytetään kvantitatiivisia menetelmiä, joista keskeisimmät ovat ristiintaulukointi ja logistinen regressioanalyysi.

Palkansaajien ikäsyrjintäkokemukset ovat keskimääräisesti mitattuna melko vähäisiä, mutta ikäsyrjinnän havaitseminen on yleisempää kuin oma ikäsyrjintäkokemus. Sukupuolittain ja ikäryhmittäin tarkasteltuna paljastuu ongelman laajuus. Naiset kokevat ja havaitsevat ikäsyrjintää enemmän ja huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa kuin miehet. Ikäsyrjintä näyttää olevan erityisesti ikääntyvien naisten ongelma, joka tulee esille paljon ennen virallista eläkeikää.

Ikäsyrjinnän ja eläkehalukkuuden välillä on tämän tutkimuksen mukaan selkeästi yhteys. Logistisen regressioanalyysin perusteella ikäsyrjintä kokemuksen ja eläkehalukkuuden välinen vetosuhde on 2,4 ja ikäsyrjintää havainneilla vetosuhde on 1,8 verrattuna niihin, joilla kokemusta tai havaintoa ikäsyrjinnästä ei ole. Ikäsyrjintä on selkeästi eläkkeelle työntävä tekijä työpaikoilla. Havaitun ikäsyrjinnän yhteys varhaisen eläköitymisen ajatuksiin lisää ikäsyrjintäongelman merkitystä palkansaajien keskuudessa. Jo muutamalla ikäsyrjintätapauksella työpaikkatasolla saattaa olla laajempaa merkitystä pidempien työurien kannalta, kun työntekijät tekevät havaintoja työpaikan ikäsyrjivistä käytännöistä ja siirtyvät mahdollisesti ennenaikaisesti eläkkeelle kulttuurisen toimintamallin mukaisesti.

Asiasanat:Ikäsyrjintä, ikä, sukupuoli, ikääntyvä ja ikääntynyt työntekijä, eläkehalukkuus, eläkkeelle siirtyminen, työntö- ja vetotekijät, logistinen regressioanalyysi