Lapsuus kotirintamalla - Mäntyharju 1939-1944

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia Miten sota-aika vaikutti mäntyharjulaisten lasten elämään kotirintamalla sotavuosina 1939-1944? Tutkielman kannalta tärkeitä käsitteitä ovat kotirintama ja lapsi. Tämä tutkielma on rajattu tarkastelemaan alle viisitoista vuotiaita lapsia ja nuoria joilla ei ollut tutkimusajankohtana työvelvollisuutta. Alueellinen rajaus kotirintamaan on sekin hyvin tärkeä. Elämä sotatoimialueilla erosi dramaattisesti elämästä sen ulkopuolella. Käsite kotirintama asettaa rajat myös ajanjaksolle jota tarkatellaan. Talvisota syttyi 30.11. 1939 ja Lapinsota päättyi 27.4. 1945. Lapinsodan ajanjakson jätin kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle, sillä elämä Mäntyharjussa alkoi palautua ennalleen pian jatkosodan päättymisen jälkeen. Mäntyharju valikoitui tarkastelun kohteeksi henkilökohtaisten siteiden ja kunnan sijainnin Mikkelin, päämajakaupungin läheisyydessä vuoksi.

Tutkielman primäärilähteinä käytän Pitäjänuutisissa olleeseen ilmoitukseeni vastannaiden henkilöiden kirjoituksia. Kaikki vastanneet olivat asuneet sotavuosina Mäntyharjulla, muutama oli ollut koulussa. Kaikki kirjoittaneet olivat syntyneet 1930 -luvulla, joten paikoitellen heidän muistelonsa pohjautuvat myöhempiin kertomuksiin tapahtumista. Muistitietona kulkeva kertomus on kuitenkin pohjimmiltaa aivan yhtä tärkeä kuin itsekin koettu. Molemmissa tapauksissa tapahtumat on jo koettu, eikä niihin pääse enää konkreettisesti käsiksi. Lähdeaineistoa löytyi myös Mäntyharjun kunnan arkistosta pääasiassa kunnan kanskoulujen materiaalin muodossa. Myös kansanhuoltolautakunnan pöytäkirjat olivat mielenkiintoisia. Tutkimuskirjallisuudesta mielenkiintoisin oli vuonna 2007 ilmestynyt Sodassa koettua -Haavoitettu lapsuus teos. Uudemmasta tutkimuskirjallisuudesta myös Ruma sota -teos oli hyödyllinen. Hyvin hedelmällisiä lähdeteoksia olivat myös aikalaisten muistelmateokset.

Tarkatelun tuloksena tulin siihen johtopäätökseen, ettei lasten elämä eronnut sotavuosina maaseudun kotirintamalla niin paljon rauhanajan tilanteesta kuin olin aloittaessani ajatellut. Maaseudun lapset olivat hyvin tottuneita työntekoon. Suomi kokonaisuudessaan oli ennen toista maailmansotaa köyhä maa. Etelä-Savo ei ollut poikkeus. Maatalousvaltainen Mäntyharju piti sisällään koko elämänkirjon. Osa lapsista oli ennen sotia tottunut ankarampaan työntekoon kuin toiset, mutta kaikki olivat tehneet jotakin. Mäntyharjun maatiloista monet olivat hyvin pieniä ja suuren perhekoon vuoksi oli leipä usein tiukassa. Lapset eivät olleet tottuneet yltäkylläisyyteen, mutta sota-ajan niukkuus ruoan suhteen oli kuitenkin järkytys jossakin mielessä. Oli kuitenkin paljon lapsia, jotka eivät paremmasta ajasta tienneet mitään ja säännöstely oli heille normaalia.

Lasten ja nuorten elämä muuttui vaativammaksi ja raskaammaksi jossa jokaisen oli tehtävä velvollisuutensa. Heikkoutta ei katsottu hyvällä.

Asiasanat:lapsuus, kotirintama, maaseutu