Grotesque Affectivity of Iain Banks's Canal Dreams

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin romaanin vaikutusta lukijan tunteisiin ja sitä kautta päätöksiin oikeasta ja väärästä Iain Banksin romaanissa Canal Dreams (1989). Romaani kertoo japanilaisen naissellistin kasvutarinan, joka muuttuu toimintaelokuvamaiseksi päähenkilön joutuessa kansainvälisen vallankaappaushankkeen keskelle Panamassa. Tutkimuksen pääaiheena on lukijassa syntyvät tunteet, joita tutkin romaanissa esiintyvien moraalisten näkökulmien kautta. Tutkin myös, miten nämä moraaliset näkökulmat asetetaan esille groteskin vastakkainasettelun ja sen lukijassa synnyttämän epävarmuuden sekä kauhun avulla.

Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esittelen teoriat, joihin luentani perustuu. Augusto Boalin kritiikki katarsiksesta on näistä ensimmäinen. Kritiikin mukaan katarsis on liian yksinkertainen malli ja sen päämäärä, negatiivisten tunteiden poistaminen, on väärä. Mikhail Bakhtinin uudelleenluova parodinen nauru on toinen teoria, johon tutkimukseni nojaa. Bahtin tutki myös groteskia, jonka aikaansaama vaikutus tunteissa vie lukijan uuteen perspektiiviin. Tunteiden kognition kautta lukija muodostaa rationaalisen kuvan aikaansaadusta vaikutuksesta ja voi toimia sen perusteella. Tutkin myös absurdiuden tunteen yhtymäkohtaa groteskiin ja romaanin tapahtumiin valtarakenteiden kuvauksen avulla. Absurdin kokemiseen liittyy tunne siitä, ettei kontrolloi omaa elämäänsä. Tämän tyhjiön täyttämiseksi tutkimani romaanin päähenkilö kääntyy moraaliseen individualismiin ja hylkää yhteiskunnan sopimukset hyvästä ja pahasta kokiessaan elämän absurdiksi. Päähenkilö kieltää tunteet ja muun transendentaalisen, mikä johtaa siihen, että hän muuttuu hirviön tai koneen kaltaiseksi ja irtautuu luonnosta. Hirviöt ja eläimellisyyden yhdistän tutkimuksessani groteskin ja gotiikan kauhuun sekä 1980-luvun toimintaelokuvien sankareihin, joista jälkimmäistä katson Canal Dreamsin parodioivan. Parodian naurun ja gotiikan kauhun vastakkainasettelulla on groteski vaikutus lukijaan, joka ei tiedä mitä ajatella.

Analyysini jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä tutkin Canal Dreamsin sisältämiä viittauksia tosielämän tapahtumiin. Nämä yhtymäkohdat romaanin ja tosielämän välillä toimivat siltana, jonka avulla affektiivisuus saavutetaan. Ensimmäisen osan jälkimmäisessä puoliskossa tutkin psykologisia periaatteita samalta pohjalta, eli kuinka ne toimivat romaanissa sen moraalisen maiseman luomisen apuna. Analyysin toisessa osassa tutkin romaanissa esiintyviä moraalisia näkökulmia, joista päällimmäisenä sekä imperialismiin että ääri-individualismiin liittyvä "tarkoitus pyhittää keinot" ajattelumalli, jota katson romaanin kritisoivan väkivallan kierteeseen johtavana ajatusmallina.

Tämän jälkeen tutkin vielä viimeisten muutaman vuosikymmenten aikana tehtyä tutkimusta tunteiden kognitiosta sekä siitä johdettavasta kirjallisuuden tulkinnan teoriasta. Eve Sedgwick Kosofskyn korjaava lukeminen sekä Martha Nussbaumin myötätunnon pedagogiikka yhtyvät tässä osassa ajatukseksi siitä, että tunteensa tiedostava lukija pystyy tekemään järkeviä johtopäätöksiä kirjallisuudessa esiintyvistä, ristiriitoja aiheuttavista tapahtumista ja rakenteista.

Asiasanat:affektiivisuus, groteski, absurdi, moraalisuus, Iain Banks