Tuloksellista päivähoitoa - Siivikkalan päiväkodin työntekijöiden käsityksiä työpaikalla toteutettavasta tulospalkkausjärjestelmästä
MYLLYNIEMI, ERIKA (2009)
MYLLYNIEMI, ERIKA
2009
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-04-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19707
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19707
Tiivistelmä
Lasten päivähoito on uudistumassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksien myötä. Uudistuksien kautta etsitään tapoja vastata julkisen sektorin koveneviin tuottavuus- ja tehokkuushaasteisiin. Tulosjohtaminen ja siihen liittyvä tulospalkkaus ovat tehokkuuden lisäämisen keinoja myös päivähoidossa. Tässä tutkimuksessa tutkitaan Ylöjärven kaupungin päivähoidossa käytössä olevaa tulospalkkausjärjestelmää henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena olevassa päiväkodissa tulospalkkausjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2007. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä käsityksiä päiväkodin henkilökunnalla on tulospalkkauksen soveltamisesta päivähoitotyöhön, millä tavoin järjestelmän täytäntöönpano on sujunut henkilöstön näkökulmasta, ja onko järjestelmällä ollut henkilöstön kokemusten perusteella vaikutuksia työyhteisöön. Tutkimusta taustoitetaan yhdistäen päivähoidon ja kunta-alan kehityspiirteiden, julkisen sektorin hallinnon ideologisten muutosten sekä palkitsemisen ja tuloksellisuuden kehittymisen viitekehyksillä.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Aineisto on kerätty joulukuussa 2008 ja se koostuu kuudesta teemahaastattelusta. Tutkittavina oli kuusi päiväkodin työntekijää. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysiä, teemoittelua ja tyypittelyä käyttäen.
Tutkimuksen tulosten mukaan suhtautuminen tulospalkkausjärjestelmään ei ollut yhdenmukaista, vaan haastateltavien mukaan järjestelmässä oli sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Kaikilla haastateltavilla ei ollut selkeää käsitystä siitä, mihin tulospalkkausjärjestelmällä pyritään. Työntekijöiden kokemia järjestelmän positiivisia vaikutuksia olivat asiakastyytyväisyyskyselyn kautta lisääntynyt vuorovaikutus vanhempien kanssa, yhteishengen lujittuminen yhdessä toimimisen ansiosta, kokonaisvaltaisen ajattelun lisääntyminen sekä muutoksen tuoma piristys arkeen. Järjestelmän negatiivisia vaikutuksia olivat käyttöasteen seuraamisesta johtuva taloudellisen ajattelun lisääntyminen ja sijaisissa säästämisestä koituva ylikuormitus ja hoidon laadun huonontuminen.
Työyhteisöön tulospalkkausjärjestelmä on vaikuttanut positiivisesti lujittaen yhteishenkeä, ja negatiivisesti aiheuttamalla väsymystä sekä huonoa ilmapiiriä tiedon puutteen vuoksi ja palkkion jakamiseen sekä työaikapankin käyttämiseen liittyviin seikkoihin liittyen. Päiväkodin ansaitseman ylijäämän jakamisesta ja tulospalkkion riittävyydestä oltiin montaa mieltä. Järjestelmän täytäntöönpano oli tutkittavien mukaan sujunut suhteellisen helposti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Suurin ongelma tulospalkkiojärjestelmän soveltamisessa päivähoitoon on tämän tutkimuksen perusteella kahden erilaisen arvomaailman, kasvatuksen ja liike-elämän, yhdistämisestä johtuva ristiriita työntekijöiden ajatuksissa ja muun muassa siitä aiheutuva sitoutumisen puute. Tulosten perusteella kehittämistä tarvitaan vielä mittareiden määrittämisessä sekä järjestelmän käytännön toteutuksessa liittyen niihin keinoihin, joilla päiväkodin budjettia kartutetaan.
Asiasanat: päivähoito, New Public Management, tuloksellisuus, tulosjohtaminen, tulospalkka, palkitseminen, julkinen sektori, julkinen hallinto, kunta-ala
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Aineisto on kerätty joulukuussa 2008 ja se koostuu kuudesta teemahaastattelusta. Tutkittavina oli kuusi päiväkodin työntekijää. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysiä, teemoittelua ja tyypittelyä käyttäen.
Tutkimuksen tulosten mukaan suhtautuminen tulospalkkausjärjestelmään ei ollut yhdenmukaista, vaan haastateltavien mukaan järjestelmässä oli sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Kaikilla haastateltavilla ei ollut selkeää käsitystä siitä, mihin tulospalkkausjärjestelmällä pyritään. Työntekijöiden kokemia järjestelmän positiivisia vaikutuksia olivat asiakastyytyväisyyskyselyn kautta lisääntynyt vuorovaikutus vanhempien kanssa, yhteishengen lujittuminen yhdessä toimimisen ansiosta, kokonaisvaltaisen ajattelun lisääntyminen sekä muutoksen tuoma piristys arkeen. Järjestelmän negatiivisia vaikutuksia olivat käyttöasteen seuraamisesta johtuva taloudellisen ajattelun lisääntyminen ja sijaisissa säästämisestä koituva ylikuormitus ja hoidon laadun huonontuminen.
Työyhteisöön tulospalkkausjärjestelmä on vaikuttanut positiivisesti lujittaen yhteishenkeä, ja negatiivisesti aiheuttamalla väsymystä sekä huonoa ilmapiiriä tiedon puutteen vuoksi ja palkkion jakamiseen sekä työaikapankin käyttämiseen liittyviin seikkoihin liittyen. Päiväkodin ansaitseman ylijäämän jakamisesta ja tulospalkkion riittävyydestä oltiin montaa mieltä. Järjestelmän täytäntöönpano oli tutkittavien mukaan sujunut suhteellisen helposti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Suurin ongelma tulospalkkiojärjestelmän soveltamisessa päivähoitoon on tämän tutkimuksen perusteella kahden erilaisen arvomaailman, kasvatuksen ja liike-elämän, yhdistämisestä johtuva ristiriita työntekijöiden ajatuksissa ja muun muassa siitä aiheutuva sitoutumisen puute. Tulosten perusteella kehittämistä tarvitaan vielä mittareiden määrittämisessä sekä järjestelmän käytännön toteutuksessa liittyen niihin keinoihin, joilla päiväkodin budjettia kartutetaan.
Asiasanat: päivähoito, New Public Management, tuloksellisuus, tulosjohtaminen, tulospalkka, palkitseminen, julkinen sektori, julkinen hallinto, kunta-ala