Asioimistulkkaus terveydenhuollossa - lääkärin näkökulma
KATAJISTO, ANNI-LEENA (2009)
2009
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20268
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20268
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan asioimistulkkausta terveydenhuollossa lääkärin näkökulmasta. Erityisesti keskitytään siihen, millaisena lääkäri kokee tulkkaustilanteen ja tilanteessa läsnä olevien henkilöiden välisten suhteiden toimimisen. Tutkimuksessa tarkastellaan lääkäreiden käsityksiä tulkin roolista ja siitä, kuka voi toimia tulkkina.
Tutkimusaineisto koostuu elokuussa 2008 tehdyistä haastatteluista. Tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu. Tutkimusta varten haastateltiin neljää lääkäriä, joista kaikilla on kokemusta vieraskielisten potilaiden ja tulkin kanssa työskentelystä. Haastattelukysymysten pohjalta valittiin aihepiirejä tutkimuksen analyysiosaan. Näistä aihepiireistä kerättiin kustakin haastattelusta tietoa, ja näin muodostuivat tutkielman alaluvut.
Tutkimusta varten tehtyjen haastattelujen yhteydessä ilmeni, että Suomessa on paljon lääkäreitä, jotka eivät ole tietoisia tulkin tehtävien vakavuudesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että Suomessa käytetään yhä sukulaisia ja jopa lapsia tulkkeina. Ammattitulkit hoitavat työnsä tutkimuksen mukaan hyvin, ja suurimmalla osalla potilaista ei ole mitään vaikeuksia suhtautua tulkin läsnäoloon. Mielenterveysongelmista kärsivien potilaiden voi olla vaikea luottaa tulkkiin. Etätulkkausta ei pidetä hyvänä tulkkausvaihtoehtona.
Avainsanat: Asioimistulkkaus, tulkki, lääkäri, maahanmuuttaja, potilas
Tutkimusaineisto koostuu elokuussa 2008 tehdyistä haastatteluista. Tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu. Tutkimusta varten haastateltiin neljää lääkäriä, joista kaikilla on kokemusta vieraskielisten potilaiden ja tulkin kanssa työskentelystä. Haastattelukysymysten pohjalta valittiin aihepiirejä tutkimuksen analyysiosaan. Näistä aihepiireistä kerättiin kustakin haastattelusta tietoa, ja näin muodostuivat tutkielman alaluvut.
Tutkimusta varten tehtyjen haastattelujen yhteydessä ilmeni, että Suomessa on paljon lääkäreitä, jotka eivät ole tietoisia tulkin tehtävien vakavuudesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että Suomessa käytetään yhä sukulaisia ja jopa lapsia tulkkeina. Ammattitulkit hoitavat työnsä tutkimuksen mukaan hyvin, ja suurimmalla osalla potilaista ei ole mitään vaikeuksia suhtautua tulkin läsnäoloon. Mielenterveysongelmista kärsivien potilaiden voi olla vaikea luottaa tulkkiin. Etätulkkausta ei pidetä hyvänä tulkkausvaihtoehtona.
Avainsanat: Asioimistulkkaus, tulkki, lääkäri, maahanmuuttaja, potilas