Oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun kurinpitokeinoista sekä kasvatuskeskustelusta
KOSENIUS, TEIJA (2009)
2009
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-04-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19688
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19688
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ala- tai yläkoulun oppilas, johon kohdistetaan toistuvasti kurinpidollisia toimenpiteitä koulun taholta, kokee koulun kurinpitokeinot sekä kasvatuskeskustelun yhtenä kurinpitokeinona. Tämän lisäksi tutkittavana oli se, miten oppilaan huoltaja kokee vastaavat asiat. Kasvatuskeskustelu on Lempäälässä Sääksjärven yhtenäiskoulussa käytössä oleva menetelmä, joka korvaa jälki-istunnon. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Sääksjärven koulun kanssa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, ja sen aineisto hankittiin avoimen teemahaastattelun avulla haastattelemalla yhtätoista toistuvasti kasvatuskeskustelussa ollutta oppilasta sekä heidän huoltajaansa. Lisäksi haastateltavansa oli yksi huoltaja, joka ei antanut lupaa lapsensa haastatteluun. Huoltajien haastattelut toteutettiin useimmiten perheen kodissa kesän 2008 aikana. Oppilaiden haastattelut suoritettiin alkusyksystä 2008 yhden koulupäivän aikana Sääksjärven koululla.
Tutkimus osoitti, että haastatelluilla oppilailla oli takanaan monenlaisia kokemuksia koulun puuttumisen keinoista. Huoltajat nimesivät koulun käyttämiä kurinpitokeinoja laajemmin kuin oppilaat. Koulun puuttumisen keinoista, joita lapsi on koulussa kohdannut, huoltajat olivat vaihtelevasti tietoisia. Osalla huoltajista oli hyvinkin tarkat tiedot asiasta.
Lähes kaikkien oppilaiden mielestä koulun kurinpitokeinot olivat vaikuttaneet heidän käyttäytymiseensä positiivisesti. Oppilaat kehuivat erityisesti kasvatuskeskustelua koulun puuttumisen keinona. Verrattuna oppilaiden käsityksiin, huoltajien käsitys koulun kurinpitokeinojen vaikutuksista ei ollut niin yksiselitteinen. Heidän mielipiteensä kiitettävästä tai kyseenalaisesta kurinpitokeinosta vaihtelivat huomattavasti. Kasvatuskeskustelu sai huoltajilta paljon kiitosta. Kasvatuskeskusteluun liittyvän puhelinsoiton oppilaat kokivat hyvin negatiivisena. Huoltajien suhtautuminen puhelinsoittoon vaihteli sen mukaan, miten hyvin yksityispuhelun vastaanottaminen onnistui huoltajan työpaikalla.
Tuloksista voidaan päätellä, että kasvatuskeskustelussa on monia tehokkaita elementtejä. Mikäli kasvatuskeskustelu on ainoa kurinpitokeino koulussa, saattaa senkin teho laskea. Tavoitteiden toteutumisen kannalta erilaisten kurinpitokeinojen käyttäminen rinnakkain saattaisi olla tarkoituksenmukaisinta.
Avainsanat: kurinpitokeinot, kasvatuskeskustelu, jälki-istunto
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, ja sen aineisto hankittiin avoimen teemahaastattelun avulla haastattelemalla yhtätoista toistuvasti kasvatuskeskustelussa ollutta oppilasta sekä heidän huoltajaansa. Lisäksi haastateltavansa oli yksi huoltaja, joka ei antanut lupaa lapsensa haastatteluun. Huoltajien haastattelut toteutettiin useimmiten perheen kodissa kesän 2008 aikana. Oppilaiden haastattelut suoritettiin alkusyksystä 2008 yhden koulupäivän aikana Sääksjärven koululla.
Tutkimus osoitti, että haastatelluilla oppilailla oli takanaan monenlaisia kokemuksia koulun puuttumisen keinoista. Huoltajat nimesivät koulun käyttämiä kurinpitokeinoja laajemmin kuin oppilaat. Koulun puuttumisen keinoista, joita lapsi on koulussa kohdannut, huoltajat olivat vaihtelevasti tietoisia. Osalla huoltajista oli hyvinkin tarkat tiedot asiasta.
Lähes kaikkien oppilaiden mielestä koulun kurinpitokeinot olivat vaikuttaneet heidän käyttäytymiseensä positiivisesti. Oppilaat kehuivat erityisesti kasvatuskeskustelua koulun puuttumisen keinona. Verrattuna oppilaiden käsityksiin, huoltajien käsitys koulun kurinpitokeinojen vaikutuksista ei ollut niin yksiselitteinen. Heidän mielipiteensä kiitettävästä tai kyseenalaisesta kurinpitokeinosta vaihtelivat huomattavasti. Kasvatuskeskustelu sai huoltajilta paljon kiitosta. Kasvatuskeskusteluun liittyvän puhelinsoiton oppilaat kokivat hyvin negatiivisena. Huoltajien suhtautuminen puhelinsoittoon vaihteli sen mukaan, miten hyvin yksityispuhelun vastaanottaminen onnistui huoltajan työpaikalla.
Tuloksista voidaan päätellä, että kasvatuskeskustelussa on monia tehokkaita elementtejä. Mikäli kasvatuskeskustelu on ainoa kurinpitokeino koulussa, saattaa senkin teho laskea. Tavoitteiden toteutumisen kannalta erilaisten kurinpitokeinojen käyttäminen rinnakkain saattaisi olla tarkoituksenmukaisinta.
Avainsanat: kurinpitokeinot, kasvatuskeskustelu, jälki-istunto