Johtamisosaaminen osastonhoitajan näkökulmasta

Abstract

Terveydenhuollon organisaatiot ja johtajuus ovat muuttuneet. Hoitotyön lähiesimiestehtävissä vaaditaan uusia tieto - ja taitoyhdistelmiä. Osastonhoitajaksi on Suomen terveydenhuollossa perinteisesti päädytty jatkumona sairaanhoitajan työstä, jolloin substanssiosaaminen on painottunut. Terveydenhuollossa johtaminen on perustunut perinteiseen vahvaan työsidonnaisuuteen ja ahkeran työnteon korostamiseen. Ei liene yllättävää, että moni osastonhoitaja kokee johtamisosaamisensa nykyajan vaatimuksissa riittämättömäksi.

Tutkimuksessa pyritään osastonhoitajien kokemuksien kautta tuomaan esiin, millaisia johtamisosaamiseen sisältyviä tietoja ja taitoja tarvitaan osastonhoitajan tehtävässä sekä millaista koulutusta osastonhoitajat katsovat tarvitsevansa johtamisensa tueksi. Tarkastelun ulkopuolelle rajaan osastonhoitajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja persoonalliset piirteet, joiden katson muotoutuneen perimän ja kasvuympäristön vaikutuksesta. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kuudeltatoista perusterveydenhuoltoa tai erikoissairaanhoitoa edustavalta osastonhoitajalta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysimenetelmällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu osastonhoitajan johtamisosaamiseen liittyvien haasteiden, osastonhoitajakoulutuksen kehittymisen sekä johtamisosaamisen kompetenssi - ja kvalifikaatiokäsitteiden tarkastelun ympärille.

Tutkimustulosten perusteella osastonhoitaja tarvitsee toimiessaan lähiesimiehenä tietoa kahdeksalta osa-alueelta; substanssista, viestinnästä, henkilöstöhallinnosta, muutosjohtamisesta, juridiikasta, johtamisesta, talouteen sekä sen seurantaan liittyvistä asioista ja henkilöstökoulutuksesta. Tiedon tulee olla ajantasaista, sovellettavaa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Johtamisosaamiseen liittyvien taitojen osalta osastonhoitajat korostivat johtamiseen, organisointiin, henkilöstöhallintoon, yhteistyöhön, muutosjohtamiseen, viestintään, budjetin suunnitteluun ja seurantaan sekä henkilöstökoulutuksen suunnitteluun ja seurantaan liittyviä taitoja. Osastonhoitajien mielestä sairaanhoitajatutkinnon jälkeinen erikoistumiskoulutus ei enää vastaa nykypäivän johtamiselle asetettuihin tavoitteisiin. Sen vuoksi he katsoivat tarvitsevansa johtamisosaamisensa tueksi täydennyskoulutusta johtamiseen, vuorovaikutukseen ja viestintään sekä taloushallintoon liittyviltä osa-alueilta.

Tutkimus osoitti, että osastonhoitajan johtamisessa tarvittavien tietojen ja taitojen määrä on suuri ja muodostuu useista kokonaisuuksista. Osastonhoitajaa voidaan pitää yksikkönsä kärkiosaajana, joka on edennyt kisällistä mestariksi. Tulevaisuuden haasteena on se, mistä tai miten rekrytoidaan osaavaa työvoimaa osastonhoitajan tehtäviin, mikä on osastonhoitajan toimenkuva sekä vaadittava koulutus ja osaaminen. Haasteena on myös se, miten nykyisin tehtävässä toimivia osastonhoitajia tuetaan niin, että he pystyvät vastaamaan lähijohtamiselle asetettuihin vaatimuksiin. Näiden asioiden pohtiminen organisaatioissa on nostettava ajankohtaiseksi.

Tutkimuksen tuloksena saatuja osastonhoitajan johtamisosaamisen sisältöalueita voidaan hyödyntää terveydenhuollon johtamiskoulutusta suunniteltaessa sekä osastonhoitajien koulutustarpeiden arvioinnissa ja tulevien osastonhoitajien rekrytoinnissa.

Avainsanat: johtamisosaaminen, osastonhoitaja, kompetenssi, kvalifikaatio.