Flow - Optimaalinen kokemus ja sen yhteys persoonallisuuteen
VALKAMA, MARI (2009)
2009
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-03-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19667
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19667
Tiivistelmä
Ihmisen toimintaan elävänä ja kehittyvänä järjestelmänä liittyy ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa tehtävä psykologinen valinta, jolloin tiettyjä toimintoja aletaan niihin liittyvien miellyttävyyden kokemuksien perusteella suosia. Flow eli optimaalinen kokemus on ihmiselle ominainen, toiminnosta melko riippumaton myönteisesti koettu tila, joka johtaa toiminnan suorittamiseen sen itsensä takia. Flow'n aikana psyykkinen energia ja tarkkaavaisuuden kohdistaminen ovat omassa hallinnassa luoden järjestystä tietoisuuteen. Flow'n saavuttaminen edellyttää tehtävän haasteellisuuden ja omien taitojen tasapainoa sekä molempien esiintymistä yli oman keskimääräisen osaamistason.
Eri-ikäisistä suomalaisista koostuvan aineiston (n=246) perusteella tutkittiin, miten ja millaisissa tilanteissa flow'ta koetaan, flow'lle otollisia ja haitallisia persoonallisuustekijöitä sekä flow'n yhteyttä onnellisuuteen. Mittareina käytettiin FSS-, TIPI- sekä 0-100-asteikkoja. Aineistoa kuvattiin keskiarvovertailuilla ja korrelaatioilla sekä analysoitiin askeleittaisen regressioanalyysin ja kanonisten muuttujamallien avulla.
Tutkimuksen perusteella todennäköisyys saavuttaa flow-tila kasvoi iän myötä, ja arkiaskareet osoittautuivat parhaiten flow'ta tuottavaksi toiminnaksi. Arkiaskareissa ja työtilanteissa saavutettiin tilastollisesti merkitsevästi erilainen flow-kokemus kuin opiskeluun liittyvissä toiminnoissa. Flow-kokemusten kuvaukset painottuivat työympäristöön.
Jotkut persoonallisuustekijät voivat haitata tai edistää flow-tilan saavuttamista. Taipumus obsessiivis-kompulsiivis-tyyppiseen reagointiin eli tunnollisuuden ja ahdistuneisuuden korostuminen johti alhaisiin flow-pistemääriin. Flow'n edellytyksistä tilannepalautteen selkeys, hallinnan tunne ja minätietoisuuden katoaminen olivat erityisen herkkiä persoonallisuuteen liittyen. Tulokset vastasivat Csikszentmihalyin (1990) aiempaa havaintoa autotelisen, toisten arvioinneista riippumattoman persoonallisuuden ja flow'n yhteydestä. Muita tutkimuksessa olleita persoonallisuustekijöitä kontrolloitaessa flow'n ja elämäntyytyväisyyden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Yhteys oli kuitenkin merkitsevä ilman kontrollimuuttujia, mikä vastaa aikaisempia tutkimustuloksia. Flow-kokemuksia lisäämällä voimme vaikuttaa elämänlaatuumme.
Flow osoittautui jälleen monisyiseksi ilmiöksi. Avoimeksi jää, miksi juuri tietyt flow'n osa-alueet painottuivat, ja paljonko flow'n kokemistapa on riippuvainen yhteisön toimintakulttuurista.
Avainsanat: flow, optimaalinen kokemus, autotelinen persoonallisuus, onnellisuus, FSS, TIPI, 0-100
Eri-ikäisistä suomalaisista koostuvan aineiston (n=246) perusteella tutkittiin, miten ja millaisissa tilanteissa flow'ta koetaan, flow'lle otollisia ja haitallisia persoonallisuustekijöitä sekä flow'n yhteyttä onnellisuuteen. Mittareina käytettiin FSS-, TIPI- sekä 0-100-asteikkoja. Aineistoa kuvattiin keskiarvovertailuilla ja korrelaatioilla sekä analysoitiin askeleittaisen regressioanalyysin ja kanonisten muuttujamallien avulla.
Tutkimuksen perusteella todennäköisyys saavuttaa flow-tila kasvoi iän myötä, ja arkiaskareet osoittautuivat parhaiten flow'ta tuottavaksi toiminnaksi. Arkiaskareissa ja työtilanteissa saavutettiin tilastollisesti merkitsevästi erilainen flow-kokemus kuin opiskeluun liittyvissä toiminnoissa. Flow-kokemusten kuvaukset painottuivat työympäristöön.
Jotkut persoonallisuustekijät voivat haitata tai edistää flow-tilan saavuttamista. Taipumus obsessiivis-kompulsiivis-tyyppiseen reagointiin eli tunnollisuuden ja ahdistuneisuuden korostuminen johti alhaisiin flow-pistemääriin. Flow'n edellytyksistä tilannepalautteen selkeys, hallinnan tunne ja minätietoisuuden katoaminen olivat erityisen herkkiä persoonallisuuteen liittyen. Tulokset vastasivat Csikszentmihalyin (1990) aiempaa havaintoa autotelisen, toisten arvioinneista riippumattoman persoonallisuuden ja flow'n yhteydestä. Muita tutkimuksessa olleita persoonallisuustekijöitä kontrolloitaessa flow'n ja elämäntyytyväisyyden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Yhteys oli kuitenkin merkitsevä ilman kontrollimuuttujia, mikä vastaa aikaisempia tutkimustuloksia. Flow-kokemuksia lisäämällä voimme vaikuttaa elämänlaatuumme.
Flow osoittautui jälleen monisyiseksi ilmiöksi. Avoimeksi jää, miksi juuri tietyt flow'n osa-alueet painottuivat, ja paljonko flow'n kokemistapa on riippuvainen yhteisön toimintakulttuurista.
Avainsanat: flow, optimaalinen kokemus, autotelinen persoonallisuus, onnellisuus, FSS, TIPI, 0-100