Pedagoginen johtajuus - Varhaiskasvatustyön johtamisen punainen lanka
FONSEN, ELINA (2009)
2009
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-01-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19641
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19641
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on pedagogisen johtajuuden tarkastelu varhaiskasvatuksessa kontekstuaalisen johtajuusteorian viitekehyksessä. Kontekstuaalisen johtajuusteorian mukaan johtajuus on kaikkien organisaation toimijoiden vastuulla. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa on yhtä paljon mikrosysteemissä henkilöstön ja johtajien kuin eksosysteemissä virkamiesten ja lautakunnan jäsenten vastuulla. Makrosysteemin laajin kehys tuo vastuun yhteiskunnalliselle tasolle lainsäädännön ja asetusten myötä. Pedagogisen johtajuuden onnistumisen edellytyksenä oletetaan olevan yhtenäinen käsitys varhaiskasvatuksen perustehtävästä. Tämä edellyttää mesosysteemin toimivuutta eli vuorovaikutusta systeemin eri tasojen kesken.
Tutkimusongelmaksi asetettiin päiväkotien kasvatushenkilöstön ja johtajien sekä virkamiesjohdon ja lautakunnan jäsenten perustehtävä- ja johtajuuspuheen kuvaileminen. Tutkimuksessa vertaillaan kuntia, joissa varhaiskasvatus kuuluu sosiaalitoimen hallinnonalaan, ja kuntia, joissa varhaiskasvatus kuuluu opetustoimen hallinnonalanaan. Tutkimuksessa vertaillaan eri johtajuustasoja keskenään ja luodaan kuvaa pedagogisen johtajuuden vastuualueista.
Tutkimus on kvalitatiivinen. Sen metodologia perustuu fenomenologiseen paradigmaan. Aineiston analysoinnissa sovellettiin Giorgin ja Perttulan fenomenologisen analyysin sekä teoriaohjaavan sisällönanalyysin metodeja. Tutkimusaineistona käytettiin Tampereen yliopiston varhaiskasvatusyksikön Kasvatus- ja opetusalan johtajuus -projektin aineistoa. Tämä focus group ?haastattelumenetelmällä vuosina 2006-2007 neljästätoista kunnasta kerätty aineisto sisältää päivähoidon kasvatushenkilöstön, yksikköjohtajien, johtavien päivähoidon virkamiesten ja lautakunnan jäsenten puhetta päivähoidon tai varhaiskasvatuksen tehtäväkentästä ja johtajuudesta. Tutkimuskunnat ovat varhaiskasvatuksen hallinnon opetustoimeen siirtäneitä kuntia ja vertailukuntia, joiden varhaiskasvatus kuuluu sosiaalitoimen hallinnonalaan. Tähän tutkimukseen valittiin satunnaisotannalla kummastakin kuntatyypistä kolmen kunnan aineisto.
Tutkimustulokset osoittavat johtajuus- ja perustehtäväpuheessa painotuseroja eri johtajuustasojen välillä. Ylemmillä johtajuuden tasoilla varhaiskasvatuksen hallinnonalan vaikutus näkyy sosiaalitoimessa näkökulman painottumisena laajemmin perheiden tukemiseen ja opetustoimessa kasvatukseen ja oppimiseen. Hallinnonalasta riippumatta niukat taloudelliset resurssit ja perustehtävän määrittelemättömyys esiintyvät yhdessä. Organisaation johtajuusrakenteiden toimivuus ja onnistunut vuorovaikutus tasojen välillä eli mesosysteemin toimivuus tukevat pedagogisen johtajuuden toteuttamista. Pedagogisen johtajuuden tehtävät eri johtajuustasoilla painottuvat luottamusmiehillä tiedonkulun varmistamiseen, virkamiehillä organisaation rakenteiden toimivuudesta vastaamiseen, johtajilla ihmisten ja toiminnan johtamiseen ja henkilöstöllä pedagogisesti laadukkaan perustehtävän toteuttamiseen.
Avainsanat: Varhaiskasvatus, pedagoginen johtajuus, kontekstuaalinen johtajuusteoria, perustehtävä, hallinnonala, fenomenologia, focus group -metodi
Tutkimusongelmaksi asetettiin päiväkotien kasvatushenkilöstön ja johtajien sekä virkamiesjohdon ja lautakunnan jäsenten perustehtävä- ja johtajuuspuheen kuvaileminen. Tutkimuksessa vertaillaan kuntia, joissa varhaiskasvatus kuuluu sosiaalitoimen hallinnonalaan, ja kuntia, joissa varhaiskasvatus kuuluu opetustoimen hallinnonalanaan. Tutkimuksessa vertaillaan eri johtajuustasoja keskenään ja luodaan kuvaa pedagogisen johtajuuden vastuualueista.
Tutkimus on kvalitatiivinen. Sen metodologia perustuu fenomenologiseen paradigmaan. Aineiston analysoinnissa sovellettiin Giorgin ja Perttulan fenomenologisen analyysin sekä teoriaohjaavan sisällönanalyysin metodeja. Tutkimusaineistona käytettiin Tampereen yliopiston varhaiskasvatusyksikön Kasvatus- ja opetusalan johtajuus -projektin aineistoa. Tämä focus group ?haastattelumenetelmällä vuosina 2006-2007 neljästätoista kunnasta kerätty aineisto sisältää päivähoidon kasvatushenkilöstön, yksikköjohtajien, johtavien päivähoidon virkamiesten ja lautakunnan jäsenten puhetta päivähoidon tai varhaiskasvatuksen tehtäväkentästä ja johtajuudesta. Tutkimuskunnat ovat varhaiskasvatuksen hallinnon opetustoimeen siirtäneitä kuntia ja vertailukuntia, joiden varhaiskasvatus kuuluu sosiaalitoimen hallinnonalaan. Tähän tutkimukseen valittiin satunnaisotannalla kummastakin kuntatyypistä kolmen kunnan aineisto.
Tutkimustulokset osoittavat johtajuus- ja perustehtäväpuheessa painotuseroja eri johtajuustasojen välillä. Ylemmillä johtajuuden tasoilla varhaiskasvatuksen hallinnonalan vaikutus näkyy sosiaalitoimessa näkökulman painottumisena laajemmin perheiden tukemiseen ja opetustoimessa kasvatukseen ja oppimiseen. Hallinnonalasta riippumatta niukat taloudelliset resurssit ja perustehtävän määrittelemättömyys esiintyvät yhdessä. Organisaation johtajuusrakenteiden toimivuus ja onnistunut vuorovaikutus tasojen välillä eli mesosysteemin toimivuus tukevat pedagogisen johtajuuden toteuttamista. Pedagogisen johtajuuden tehtävät eri johtajuustasoilla painottuvat luottamusmiehillä tiedonkulun varmistamiseen, virkamiehillä organisaation rakenteiden toimivuudesta vastaamiseen, johtajilla ihmisten ja toiminnan johtamiseen ja henkilöstöllä pedagogisesti laadukkaan perustehtävän toteuttamiseen.
Avainsanat: Varhaiskasvatus, pedagoginen johtajuus, kontekstuaalinen johtajuusteoria, perustehtävä, hallinnonala, fenomenologia, focus group -metodi