Kipu muutoksena elämäntarinassa - Tutkimus kroonisen kivun kokijoiden identiteetin rakentumisesta.
HEIKKINEN-LEFORT, SAANAMARIA (2009)
2009
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-03-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19637
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19637
Tiivistelmä
Sosiaalipsykologian alaan kuuluva Pro gradu -tutkimukseni käsittelee identiteetin rakentumista kroonisen kivun kanssa elettäessä. Kivun alkuperäinen tarkoitus evoluutiossa on lajinsuojelu. Kivun tuntemus saa aikaan vetäytymisen kipua tuottavasta ärsykkeestä ja näin se nostaa lajin selviytymismahdollisuuksia. Akuutti kipu on tärkeä osatekijä elimistön suojelun kannalta, mutta kroonisella kivulla samanlaista tehtävää ei ole. Fyysisen tuskan lisäksi krooninen kipu tuo haasteita myös muille arkielämän alueille. Sosiaalisen elämän ylläpito ja roolien suorittaminen vaikeutuu kivun sanellessa päivien ja viikkojen tahdin. Pitkään jatkuessaan kivulla voi olla vaikutuksia yksilön identiteetin rakennukseen ja tunteeseen minän koherenssista. Tutkimuksellani haluan laajentaa kroonisen kivun ja identiteetin rakennuksen välisen tutkimuksen kenttää ja pyrin löytämään vastauksia siihen, millaisena kroonisen kivun tuoma muutos elämälle koetaan ja miten tuo muutos vaikuttaa kivun kokijan identiteetin rakennusprojektiin. Tutkimukseni keskeisen osan muodostavat kivun kokijoiden elämäkerralliset tarinat, joiden kautta selvittelen sitä, mitä merkityksiä kroonisesta kivusta kärsivät omalle kivulleen antavat ja miten kipua jäsennetään suhteessa omaan itseen.
Tutkimukseni päälöydökset sijoittuvat identiteettipalapelin ideaan ja siihen kiinteästi liittyviin tyyppitarinoihin, joista jokainen kertoo kivun mahdollisista vaikutuksista identiteettipalapelin rakennukseen. Kivun hallinnan ja hyväksynnän teemojen pohjalta luodun nelikentän puitteissa esiin nousi neljä erilaista tyyppitarinaa. Hyväksynnän ja hallinnan teemojen ympärille rakentamani nelikenttä on kontekstuaalinen niin, että sama henkilö voi tilanteesta ja kivun vahvuudesta riippuen kokea kuuluvansa useammalle kuin yhdelle sektorille. Teemojen liukuvuus kuvaa identiteettipalapelin rakennuksen dynaamisuutta; palapelin rakennus on jatkuvassa liikkeessä ja on riippuvainen sosio-kulttuurisesta kontekstista. Kivun tuomiin muutoksiin sopeutuminen vaatii kivun kokijalta runsaasti psyykkisiä voimavaroja, joita kokemukset lääkärin vastaanotolla voivat heikentää tai vahvistaa. Lääkärin suhtautuminen kipuun osoittautuu aineiston valossa tärkeäksi identiteettipalapeliin vaikuttavaksi tekijäksi. Mielisairaaksi tai liian sairaaksi leimaaminen vaikuttaa kivun kokijan kokemukseen omasta itsestään ja vaikeuttaa kivun tuomaa shokkia identiteettipalapelille. Toisaalta vuorovaikutus kannustavan lääkärin kanssa voi vahvistaa kivun kokijan kokemusta kivun kanssa pärjäämisestä ja elämänhallinnasta kivun kanssa.
Asiasanat:Avainsanat: krooninen kipu, sosiaalinen ja persoonallinen identiteetti, stigma, identiteettipalapelit, narratiivisuus
Tutkimukseni päälöydökset sijoittuvat identiteettipalapelin ideaan ja siihen kiinteästi liittyviin tyyppitarinoihin, joista jokainen kertoo kivun mahdollisista vaikutuksista identiteettipalapelin rakennukseen. Kivun hallinnan ja hyväksynnän teemojen pohjalta luodun nelikentän puitteissa esiin nousi neljä erilaista tyyppitarinaa. Hyväksynnän ja hallinnan teemojen ympärille rakentamani nelikenttä on kontekstuaalinen niin, että sama henkilö voi tilanteesta ja kivun vahvuudesta riippuen kokea kuuluvansa useammalle kuin yhdelle sektorille. Teemojen liukuvuus kuvaa identiteettipalapelin rakennuksen dynaamisuutta; palapelin rakennus on jatkuvassa liikkeessä ja on riippuvainen sosio-kulttuurisesta kontekstista. Kivun tuomiin muutoksiin sopeutuminen vaatii kivun kokijalta runsaasti psyykkisiä voimavaroja, joita kokemukset lääkärin vastaanotolla voivat heikentää tai vahvistaa. Lääkärin suhtautuminen kipuun osoittautuu aineiston valossa tärkeäksi identiteettipalapeliin vaikuttavaksi tekijäksi. Mielisairaaksi tai liian sairaaksi leimaaminen vaikuttaa kivun kokijan kokemukseen omasta itsestään ja vaikeuttaa kivun tuomaa shokkia identiteettipalapelille. Toisaalta vuorovaikutus kannustavan lääkärin kanssa voi vahvistaa kivun kokijan kokemusta kivun kanssa pärjäämisestä ja elämänhallinnasta kivun kanssa.
Asiasanat:Avainsanat: krooninen kipu, sosiaalinen ja persoonallinen identiteetti, stigma, identiteettipalapelit, narratiivisuus