Yleinen kirjasto verkkomaailman portilla. Kirjastolehden artikkelien grounded theory -analyysi
VEHVILÄINEN, SANNA (2009)
2009
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-03-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19636
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19636
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Suomen yleisten kirjastojen asiakkailleen tarjoamat internetiin liittyvät palvelut vastaavat digitaalisen kuilun kaventamisen ja uusien lukutaitojen edistämisen asettamiin haasteisiin. Tutkimusaihetta lähestyttiin Suomen yleisten kirjastojen ammattilehden, Kirjastolehden, kirjoitusten kautta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ja analyysin metodina käytettiin grounded theorya, jossa aikaisemmin vähän tutkitusta aiheesta pyritään tuottamaan uutta tietoa aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 1995-2007 ilmestyneistä Kirjastolehdistä. Analyysiin valikoitui lopulta yhteensä 211 artikkelia, joiden sisältämät viittaukset tutkimusaiheeseen - yleisten kirjastojen asiakkaisiin ja internetiin liittyviin palveluihin - käsitteellistettiin ja ryhmiteltiin luokkiin niiden välillä havaittujen erojen ja yhteneväisyyksien perusteella. Tutkimuksessa löytyneisiin luokkiin oli yhdistettävissä joukko erilaisia ominaisuuksia - sisältöjä, käytäntöjä, periaatteita tai asenteita - joista osa oli kaikille luokille yhteisiä toisten esiintyessä vain tietyssä luokassa. Analyysin lopuksi luokista ja niiden ominaisuuksista muodostettiin malli.
Aineiston analyysissä yleisten kirjastojen internetiin liittyvät palvelut jakautuivat kirjastotiloissa tarjolla oleviin palveluihin ja kirjastojen verkossa tarjoamiin palveluihin. Pääluokat jakautuivat edelleen alaluokkiin palveluiden keskeisimpien piirteiden perustella. Kaikkia tutkimuksesta löytyneitä luokkia, alaluokkia ja ominaisuuksia yhdistäväksi kattokäsitteeksi muotoutui portti: yleiset kirjastot toimivat asiakkailleen kaksisuuntaisena porttina internetin ja fyysisen kirjaston välillä, niiden toiminta joko estää tai edistää internetin käyttöä.
Grounded theoryn periaatteiden mukaisesti tutkimusta on taustoitettu kirjallisuuskatsauksella, jossa käydään läpi analyysissä ilmenneistä keskeisistä teemoista tehtyä aiempaa tutkimusta. Lähdekirjallisuus on kerätty digitaalisen kuilun sekä uusien lukutaitojen tutkimuksista. Kirjallisuuskatsaus on muokattu empiirisen osuuden valmistumisen jälkeen. Kirjallisuuteen tutustuminen on kuitenkin tapahtunut päällekkäin analyysin tekemisen kanssa, mikä on saattanut vaikuttaa analyysin tuloksiin. Lopulliset tutkimustulokset ovat syntyneet kirjallisuuden ja analyysitulosten vertailusta.
Tutkimustulosten perusteella Suomen yleisissä kirjastoissa on toimittu monipuolisesti digitaalisen kuilun kaventamisessa ja uuslukutaitojen edistämisessä mm. koneiden, neuvonnan ja internetaineiston tarjonnalla. Käytössä olevien resurssien vähyys ja internetin nopea kehittyminen ovat kuitenkin vaikeuttaneet kirjastojen toimintaa. Internetin sensuroimattomuus on tuonut omat ongelmansa palveluntarjontaan. Kaikkialle vakiintuneita käytäntöjä esimerkiksi lasten ja nuorten internetin käytön kontrolloimisessa ei ollut löydettävissä.
Asiasanat:digitaalinen kuilu, grounded theory, informaatiolukutaito, internet, mediakasvatus, medialukutaito, yleiset kirjastot
Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 1995-2007 ilmestyneistä Kirjastolehdistä. Analyysiin valikoitui lopulta yhteensä 211 artikkelia, joiden sisältämät viittaukset tutkimusaiheeseen - yleisten kirjastojen asiakkaisiin ja internetiin liittyviin palveluihin - käsitteellistettiin ja ryhmiteltiin luokkiin niiden välillä havaittujen erojen ja yhteneväisyyksien perusteella. Tutkimuksessa löytyneisiin luokkiin oli yhdistettävissä joukko erilaisia ominaisuuksia - sisältöjä, käytäntöjä, periaatteita tai asenteita - joista osa oli kaikille luokille yhteisiä toisten esiintyessä vain tietyssä luokassa. Analyysin lopuksi luokista ja niiden ominaisuuksista muodostettiin malli.
Aineiston analyysissä yleisten kirjastojen internetiin liittyvät palvelut jakautuivat kirjastotiloissa tarjolla oleviin palveluihin ja kirjastojen verkossa tarjoamiin palveluihin. Pääluokat jakautuivat edelleen alaluokkiin palveluiden keskeisimpien piirteiden perustella. Kaikkia tutkimuksesta löytyneitä luokkia, alaluokkia ja ominaisuuksia yhdistäväksi kattokäsitteeksi muotoutui portti: yleiset kirjastot toimivat asiakkailleen kaksisuuntaisena porttina internetin ja fyysisen kirjaston välillä, niiden toiminta joko estää tai edistää internetin käyttöä.
Grounded theoryn periaatteiden mukaisesti tutkimusta on taustoitettu kirjallisuuskatsauksella, jossa käydään läpi analyysissä ilmenneistä keskeisistä teemoista tehtyä aiempaa tutkimusta. Lähdekirjallisuus on kerätty digitaalisen kuilun sekä uusien lukutaitojen tutkimuksista. Kirjallisuuskatsaus on muokattu empiirisen osuuden valmistumisen jälkeen. Kirjallisuuteen tutustuminen on kuitenkin tapahtunut päällekkäin analyysin tekemisen kanssa, mikä on saattanut vaikuttaa analyysin tuloksiin. Lopulliset tutkimustulokset ovat syntyneet kirjallisuuden ja analyysitulosten vertailusta.
Tutkimustulosten perusteella Suomen yleisissä kirjastoissa on toimittu monipuolisesti digitaalisen kuilun kaventamisessa ja uuslukutaitojen edistämisessä mm. koneiden, neuvonnan ja internetaineiston tarjonnalla. Käytössä olevien resurssien vähyys ja internetin nopea kehittyminen ovat kuitenkin vaikeuttaneet kirjastojen toimintaa. Internetin sensuroimattomuus on tuonut omat ongelmansa palveluntarjontaan. Kaikkialle vakiintuneita käytäntöjä esimerkiksi lasten ja nuorten internetin käytön kontrolloimisessa ei ollut löydettävissä.
Asiasanat:digitaalinen kuilu, grounded theory, informaatiolukutaito, internet, mediakasvatus, medialukutaito, yleiset kirjastot