Strateginen vastuu: strategian toimeenpanon arviointi vastuun näkökulmasta

Abstract

Strategiat eivät aina toteudu kuten on suunniteltu tai ne jäävät irrallisiksi arvolauselmiksi ilman riittävää toimeenpanoa. Henkilöstö voi olla täysin tietämätön strategiasta tai sen sisältö on niin kompleksinen, ettei sen tarkoitusta ymmärretä. Tämän vuoksi strategian toimeenpanemiseksi tarvitaan koko organisaatiota, henkilöstön osallistumista ja johdon sitoutumista. Strategisessa vastuussa kyse on strategisten tavoitteiden toimeenpanosta ja vastuun jakamisesta. Strateginen johtaminen edellyttää vastuuta, koska jakamalla vastuuta pystytään hyödyntämään organisaation osaamista, edistämään sitoutumista ja innovatiivisuutta.

Tutkielmani aiheena on strateginen vastuu, jossa tarkastellaan millaista vastuuta strategian toimeenpanoon sisältyy. Teoreettinen osuus strategiaprosessista perustuu Kaplanin ja Nortonin kehittelemään tasapainotettuun mittaristoon eli BSC-malliin, jossa korostetaan strategista johtamista, viestintää sekä henkilöstön osallistumista ja motivointia. Mallin näkökulmien avulla hahmotetaan strategista vastuuta sekä analysoidaan kohdeorganisaation strategian sisältöä. Tutkimuksen empiirisen osuuden tarkoituksena on selvittää, miten strategia on toteutunut ja mikä merkitys sillä on toiminalle. Tutkimuskohteenani on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka yhtenä tehtävänä on järjestää sosiaalisia hyvinvointipalveluja, mutta joka on myös liiketaloudellinen toimija. Kolmannen sektorin organisaatioissa vastuu voikin ilmetä monimuotoisena, sillä strategiassa joudutaan ottamaan huomioon tuloksellisuuden lisäksi toiminnan yleishyödylliset tavoitteet. Kyselyn aineisto (n=47) kerättiin Lomaliiton 11 toimipaikasta keväällä 2008. Empiirinen aineisto analysoitiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin käyttämällä pääkomponenttianalyysia sekä varianssianalyysia.

Tulosten mukaan yhteinen strategia on toiminnalle tärkeä ja vastaajat olivat siihen sitoutuneita, vaikka strategiaa ei ollut aktiivisesti jalkautettu. Strateginen vastuu ilmeni kollektiivisena. Yhteisestä päämäärästä oltiin valmiita ottamaan vastuuta, mutta siihen ei ollut riittävästi keinoja, sillä vastuu toteutui hotelli- ja ravintola-alalle tyypillisenä yksikkö- ja tehtäväjakojen mukaisena. Yhteisvastuu syntyy yhteisistä toimintatavoista, luottamuksesta ja sitoutumisesta, minkä vuoksi osallistumismahdollisuuksiin ja vuorovaikutukseen konsernin ja yksiköiden välillä pitää kiinnittää huomiota. Varsinkin korkeakoulutettujen mielestä vaikuttamismahdollisuuksia ei ollut riittävästi. Strategian toimeenpanossa on käytettävä hyväksi palautetta ja omien osaajien asiantuntijuutta. Vastuuta pitää jakaa jo suunnitteluvaiheessa. Toimipaikan oma strategia vaikutti strategisen johtamisen ja vastuun toteutumiseen. Huolellisesti aloitettua strategiaprosessia kannattaa jatkaa tarkentamalla yhteistä visiota ja kehittämällä vastuun jakamista. Strateginen oppiminen on osa strategista johtamista.

Asiasanat:vastuu, strateginen johtaminen, BSC, kolmas sektori, arviointi