Pyhät lehdot marien ja udmurttien perinteessä

Abstract

Pyrin tutkielmassani hahmottamaan suomalais-ugrilaisen luontosuhteen juuria ja mahdollisuuksia. Tarkasteluni erityisenä kohteena ovat marien ja udmurttien pyhät lehdot. Kysyn, miten pyhien lehtojen perinne sijoittuu heidän maailmankuvaansa, historiaansa ja elämän kulkuunsa.

Tutkimusotteeni on etnografinen ja perustuu laajaan kenttätyöaineistoon, jota keräsin erityisesti kesällä 2001. Tuolloin perehdyin viiden viikon ajan marien, udmurttien ja virolaisten pyhiin lehtoihin sekä osallistuin yhteen marien pyhän lehdon seremoniaan. Matkan aikana tein vapaamuotoisia haastatteluja, kävin keskusteluja ja tein muistiinpanoja niistä. Lisäksi pidin päiväkirjaa, havainnoin ja valokuvasin sekä ihmisiä että pyhiin lehtoihin liittyviä tilanteita. Työni sijoittuu vahvasti myös visuaalisen antropologian perinteeseen, koska valokuvat ovat keskeisessä roolissa kohteen ymmärtämisessä, esittämisessä ja ilmiön jäsentämisessä. Valokuvien avulla pystyn myös esittämään monissa paikoissa kuvattujen aineistojen esiin nostamia eroja ja yhteneväisyyksiä.

Koostin valokuvista näyttelyn Mummot ja hiidet eli pyhät lehdot, joka on ollut esillä Suomenlinnan Rantagalleriassa, Tampereen Telakalla ja Turun Kulttuurikeskuksessa. Tämä valokuvanäyttely on keskeinen osa tutkielmaani. Visuaalista ja kokemuksellista tiedon hankintaa olen täydentänyt perinteisistä kirjallisista lähteistä saatavalla tiedolla. Tässä olen käyttänyt lähteinä varhaisempaa etnografista aineistoa ja viime vuosina ilmestyneitä artikkeleita aiheesta sekä matkalla kokoamaani aineistoa. Eri aineistoja yhdistämällä pyrin aiheen laajempaan, kokonaisvaltaisempaan ymmärtämiseen. Työssäni risteilevät globaalit kysymykset ja paikallisten toimijoiden ja kulttuurien näkökulma. Teoreettisena lähtökohtanani olen käyttänyt Sandra Hardingin jo 1980-luvulla esittämää stand point -teoriaa, joka korostaa sitä, että tieto on aina lähtökohtaisesti kontekstiin, aikaan ja paikkaan sidottua. Eri näkökulmista tuotettu tieto on aina omanlaistaan, joten tutkijan on tiedostettava ja asetetta! va näytteille se näkökulma, josta itse tietoansa tuottaa. Koska teorian avulla on mahdollista tarkastella globaaleja kysymyksiä paikallisten toimijoiden ja kulttuurien näkökulmasta, liitän sen avulla tutkimuksen yleisempään keskusteluun läntisten teollisuusmaiden ja alkuperäiskansojen luontosuhteesta, ja tämän kysymyksen yhteydestä globaaleihin ympäristöongelmiin. Omassa työssäni olen ottanut lähtökohdakseni alkuperäiskansojen itsensä määrittelemän luontosuhteen. Tässä olen halunnut tuoda esiin myös paikallisten naisten näkökulmasta nousevaa tietoa ja heidän kauttaan välittyvää luontosuhdetta.

Pyhien lehtojen perinteen kirjo osoittautuu työni perusteella hyvin moninaiseksi. Lehtoperinne vaihtelee paikkakunnittain ja suvuittain. Niissä näkyy myös ajallinen ja paikallinen jatkumo. Osa perinteestä on jatkunut katkeamattomana tähän päivään asti. Osa perinteestä on katkennut, osaa elvytetään ja lisäksi on omista juurista lähtevää uutta perinnettä.

Keskeiseksi työssäni nousivat sen visuaalinen osuus, valokuvat ja valokuvanäyttely, jotka muodostuivat työni tärkeiksi analyysin välineiksi. Näyttely ja sen neljä osiota jäsensivät myös muuta työtäni seuraavasti: kylien kestävä elämäntapa, metsien tärkeys ihmisen olemassaololle, ihmisyhteisön ja luonnon yhteenkuuluvuuden juhlistaminen ja pyhän kokemus. Muita tärkeitä esiin nousseita teemoja ovat isoäitien merkitys perinteiden kantajina ja siirtäjinä sekä leivän merkitys juhlissa elämän symbolina.

Pyhät lehdot ja paikat ovat ihmisten ensimmäisiä ja usein myös viimeisiä luonnonsuojelualueita. Nimenomaan ne lehdot, jotka ovat säilyttäneet yhteisön niille antaman pyhän merkityksen, ovat säilyneet koskemattomina. Pyhät lehdot ovat turvanneet ihmisen hengissä säilymisen kannalta keskeisiä asioita: mm. oman alueensa biodiversiteetin ja vesitalouden säilymisen. Nämä ovat asioita, joiden häviäminen uhkaa tällä hetkellä koko maapalloa. Viime kädessä pyhien lehtojen perinne on osa maailmankatsomusta, joka sisältää luonnon kanssa tasapainossa olevan elämäntavan. Tämä myös tiedostetaan selkeästi vaihtoehtona vallitseville yhteiskunnallisille ja ympäristöongelmille.

Avainsanoja: alkuperäiskansat, isoäidit, leipä, luontousko, luontosuhde, marit, maailmankatsomus, mytologia, naiset, pyhät lehdot, udmurtit, uskonto, visuaalinen antropologia, ympäristöongelmat