Taito- ja taideaineet - Perusopetuksen laiminlyöty mahdollisuus?
TORNIKOSKI, RIINA; YLÄMÄKI, Elina (2009)
2009
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-02-18
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19603
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19603
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen asema taito- ja taideaineilla on peruskoulun opetussuunnitelmien perusteissa ja näkyykö tämä asema perusopetuksen tuntijaossa. Lisäksi haluttiin selvittää, miten peruskoulun oppilaat suhtautuvat taito- ja taideaineisiin ja mitä ne oppilaille merkitsevät.
Tutkimus toteutettiin laadullisena ja tutkimuksessa käytettiin fenomenografisen tutkimuksen työtapaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koottiin koulutuspolitiikkaa ja taito- ja taideaineita koskevasta kirjallisuudesta sekä valtakunnallisista perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteista. Fenomenografinen lähestymistapa valittiin siksi, että tarkoituksena oli tarkastella ilmiötä, eli taito- ja taideaineiden merkityksiä oppilaille. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen empiirisessä osassa oppilaiden käsityksiä taito- ja taideaineista selvitettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui 59 hämeenlinnalaista oppilasta peruskoulun kolmannelta, kuudennelta ja yhdeksänneltä vuosiluokalta.
Tutkimuksessa selvisi, että taito- ja taideaineiden viikkotuntimääristä ei voida tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä pelkkien valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteella, koska keskusjohtoisista opetussuunnitelmista luovuttiin vuonna 1994. Taito- ja taideaineiden vähimmäisviikkotuntimääriä tarkastelemalla pystyttiin kuitenkin havaitsemaan, että taito- ja taideaineisiin käytettävä oppituntien vähimmäismäärä oli vähentynyt ensimmäisestä opetussuunnitelmasta vuodelta 1970 verrattuna viimeisimpään perusopetuksen opetussuunnitelmaan vuodelta 2004.
Tutkimuksessa selvisi myös, että tutkimukseen osallistuneet oppilaat kokivat taito- ja taideaineet tärkeäksi osaksi koulunkäyntiä. Oppilaiden vastauksista koottiin kuusi teemaa, jotka olivat samansuuntaisia tutkimukseen kirjoitetun taito- ja taideaineita koskevan teoriaosuuden sekä opetussuunnitelmiin kirjattujen taito- ja taideaineiden tavoitteiden ja tehtävien kanssa. Nämä teemat olivat luovuus, lajitaidot, harrastaminen, vaihtelu, erilaiset vahvuudet ja tulevaisuus.
Asiasanat:taito- ja taideaineet, taidekasvatus, koulutuspolitiikka, opetussuunnitelma, tuntijako
Tutkimus toteutettiin laadullisena ja tutkimuksessa käytettiin fenomenografisen tutkimuksen työtapaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koottiin koulutuspolitiikkaa ja taito- ja taideaineita koskevasta kirjallisuudesta sekä valtakunnallisista perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteista. Fenomenografinen lähestymistapa valittiin siksi, että tarkoituksena oli tarkastella ilmiötä, eli taito- ja taideaineiden merkityksiä oppilaille. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen empiirisessä osassa oppilaiden käsityksiä taito- ja taideaineista selvitettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui 59 hämeenlinnalaista oppilasta peruskoulun kolmannelta, kuudennelta ja yhdeksänneltä vuosiluokalta.
Tutkimuksessa selvisi, että taito- ja taideaineiden viikkotuntimääristä ei voida tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä pelkkien valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteella, koska keskusjohtoisista opetussuunnitelmista luovuttiin vuonna 1994. Taito- ja taideaineiden vähimmäisviikkotuntimääriä tarkastelemalla pystyttiin kuitenkin havaitsemaan, että taito- ja taideaineisiin käytettävä oppituntien vähimmäismäärä oli vähentynyt ensimmäisestä opetussuunnitelmasta vuodelta 1970 verrattuna viimeisimpään perusopetuksen opetussuunnitelmaan vuodelta 2004.
Tutkimuksessa selvisi myös, että tutkimukseen osallistuneet oppilaat kokivat taito- ja taideaineet tärkeäksi osaksi koulunkäyntiä. Oppilaiden vastauksista koottiin kuusi teemaa, jotka olivat samansuuntaisia tutkimukseen kirjoitetun taito- ja taideaineita koskevan teoriaosuuden sekä opetussuunnitelmiin kirjattujen taito- ja taideaineiden tavoitteiden ja tehtävien kanssa. Nämä teemat olivat luovuus, lajitaidot, harrastaminen, vaihtelu, erilaiset vahvuudet ja tulevaisuus.
Asiasanat:taito- ja taideaineet, taidekasvatus, koulutuspolitiikka, opetussuunnitelma, tuntijako