"Surullista, sillä olisi hyvä, että tämä paikka jaksaisi elää." - Tutkimus pienten kuntien nuorten kotiseutuidentiteetistä
SAARINEN, EEVA (2009)
2009
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19580
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19580
Tiivistelmä
Tämä kvantitatiivinen tutkimus tarkastelee nuorten identifioitumista omaan kuntaansa. Tutkimuksessa vertaillaan taajaan asutun ja maaseutumaisen kunnan nuorten kotiseutuidentiteettien rakentumista.
Tutkimuskunniksi valittiin taajaan asuttu kunta Keuruu ja maaseutumainen kunta Virrat. Keuruu ja Virrat ovat naapuruskuntia keskellä Suomea. Paikallisidentiteetti määräytyy usein sen paikan mukaan, missä yksilö on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiinkin peruskoulun viimeistä luokkaa käyvät nuoret, jotka mahdollisesti tulevat vaihtamaan asuinpaikkakuntaansa lähitulevaisuudessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakehaastatteluilla Keuruun keskustaajaman yläasteen ja Virtain kunnan yhdeksäsluokkalaisilta. Aineisto syötettiin SPSS -tilasto-ohjelmaan ja se analysoitiin tarkastelemalla suoria jakaumia ja tekemällä luokiteltujen muuttujien välistä riippuvuustestausta.
Tutkimuksen perusteella pienten kuntien nuorilla on vahva kiintymys kaupunkiinsa. Vaikka kaikista tutkimuksen kohdehenkilöstä jopa yli 93 % aikoo muuttaa nykyiseltä kotipaikkakunnaltaan jossain vaiheessa pois, nuoret ovat asuinalueellaan tyytyväisiä elämäänsä ja he kokevat nykyisen asuinpaikkakuntansa hyväksi paikaksi asua ja elää.
Tämän tutkimuksessa selvisi, että taajaan asutun kunnan nuorella on maaseutumaisen kunnan nuorta vahvempi kotiseutuidentiteetti. Virtolaiset nuoret ovat halukkaampia muuttamaan nopeammassa tahdissa pois kotiseudultaan sekä takaisinmuuttohalukkuus nykyiselle asuinpaikkakunnalle on pienempi kuin Keuruun aineistossa. Keuruulaiset kokivat asuinseutunsa useammin kotiseudukseen kuin virtolaiset. Vahvimmin asuinpaikkakuntaansa olivat identifioituneet nuoret Keuruulaiset miehet. Keuruulaiset miehet ovat naisia haluttomampia muuttamaan kotiseudultaan ja näkevät Keuruun selvästi parempana paikkana asua ja elää kuin naiset. Tutkimuksen kannalta oleelliseen osaan nousi myös nuorisotoiminta, sillä se toi rikkaan pohjan tutkimusten tulosten tulkintaan.
Asiasanat:Kotiseutuidentiteetti, paikallisidentiteetti, imago, koti, sukupuoli, nuoret, Keuruu, Virrat, SPSS -tilastointi-ohjelma
Tutkimuskunniksi valittiin taajaan asuttu kunta Keuruu ja maaseutumainen kunta Virrat. Keuruu ja Virrat ovat naapuruskuntia keskellä Suomea. Paikallisidentiteetti määräytyy usein sen paikan mukaan, missä yksilö on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiinkin peruskoulun viimeistä luokkaa käyvät nuoret, jotka mahdollisesti tulevat vaihtamaan asuinpaikkakuntaansa lähitulevaisuudessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakehaastatteluilla Keuruun keskustaajaman yläasteen ja Virtain kunnan yhdeksäsluokkalaisilta. Aineisto syötettiin SPSS -tilasto-ohjelmaan ja se analysoitiin tarkastelemalla suoria jakaumia ja tekemällä luokiteltujen muuttujien välistä riippuvuustestausta.
Tutkimuksen perusteella pienten kuntien nuorilla on vahva kiintymys kaupunkiinsa. Vaikka kaikista tutkimuksen kohdehenkilöstä jopa yli 93 % aikoo muuttaa nykyiseltä kotipaikkakunnaltaan jossain vaiheessa pois, nuoret ovat asuinalueellaan tyytyväisiä elämäänsä ja he kokevat nykyisen asuinpaikkakuntansa hyväksi paikaksi asua ja elää.
Tämän tutkimuksessa selvisi, että taajaan asutun kunnan nuorella on maaseutumaisen kunnan nuorta vahvempi kotiseutuidentiteetti. Virtolaiset nuoret ovat halukkaampia muuttamaan nopeammassa tahdissa pois kotiseudultaan sekä takaisinmuuttohalukkuus nykyiselle asuinpaikkakunnalle on pienempi kuin Keuruun aineistossa. Keuruulaiset kokivat asuinseutunsa useammin kotiseudukseen kuin virtolaiset. Vahvimmin asuinpaikkakuntaansa olivat identifioituneet nuoret Keuruulaiset miehet. Keuruulaiset miehet ovat naisia haluttomampia muuttamaan kotiseudultaan ja näkevät Keuruun selvästi parempana paikkana asua ja elää kuin naiset. Tutkimuksen kannalta oleelliseen osaan nousi myös nuorisotoiminta, sillä se toi rikkaan pohjan tutkimusten tulosten tulkintaan.
Asiasanat:Kotiseutuidentiteetti, paikallisidentiteetti, imago, koti, sukupuoli, nuoret, Keuruu, Virrat, SPSS -tilastointi-ohjelma