Is It a Boy Or a Girl? Constructing Masculinity in the Lyrics of Metallica
RISTOLA, TOMI (2009)
2009
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-01-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19530
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19530
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan maskuliinisuuden ilmentymistä heavy metal -musiikissa. Aineistoksi on valittu Metallica-yhtyeen tuotanto, josta tutkielmaan on seuloutunut 43 kappaletta. Populaarimusiikki - ja varsinkaan raskas musiikki - ei ole kuulunut akateemisen tutkimuksen suosituimpiin aiheisiin. Mikäli sitä on tutkittu, on lähtökohtana usein ollut muun muassa genren haitalliset vaikutukset nuorisoon. Yhtenä tutkimuksen tavoitteena olikin nostaa osa populaarikulttuuria akateemisen käsittelyn piiriin ilman ennakkoluuloja.
Heavy metal -musiikkia on perinteisesti pidetty maskuliinisena musiikin muotona. Metallica on 25-vuotisen uransa aikana ollut vahvasti vaikuttamassa muun muassa thrash metal -genren syntymiseen ja on täten perusteltu valinta aineistoksi. Metallicaa on luonnehdittu "ajattelevan miehen metalliksi" ja tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, millä tavoin mies ja maskuliinisuus on esitetty yhtyeen sanoituksissa. Lisäksi tutkitaan, eroaako tämä esitystapa jollain tavalla perinteisemmäksi koetusta mieskuvasta heavy metal -musiikissa.
Tutkimuksessa teoria tuodaan esille analyysin rinnalla. Kappaleessa 3. käsitellään maskuliinisuuden alkukehitystä ja vanhempien vaikutusta lapsen myöhempään kehittymiseen mieheksi. Seuraavassa kappaleessa nostetaan esille maskuliinisiksi koettuja (negatiivisia) tunteita - kuten viha, pelko ja niiden kontrollointi - sekä niiden ilmentyminen lyriikoissa. Kappaleessa 5. nähdään, kuinka miehinen kyvyttömyys käsitellä tunteita saattaa eskaloitua riippuvuuksiksi sekä mielenterveysongelmiksi.
Viimeisessä analyysikappaleessa pohditaan, kuinka kontrolloimisen teema ei ole pelkästään maskuliinisuuden sisäinen ongelma, vaan miestä pyritään kontrolloimaan myös ulkopuolelta. Kappaleessa käsitellään myös Metallica-yhtyeen valkoihoisuutta sekä liitetään lyriikantekijät historialliseen kontekstiin ja kerrotaan millaisen yhteiskunnan päälle lyriikat taustaltaan rakentuvat. Lopuksi tutkitaan Metallican sanoituksissa esiintyvän miehen toimimista sodassa.
Aineistosta kävi ilmi, että perinteistä heavy metal -genren esittämää mieskuvaa ei lyriikoista löydy. Metallican esittämä mies on itsepohdiskeleva sekä altis riippuvuuksille. Heavy metal -musiikin voimakkaaseen imagoon ei haavoittuva mies ole perinteisesti kuulunut. Nähdään, että ainakin jossain määrin heavy metal -tematiikka on vuosien saatossa muuttunut naisvihan sekä seksuaalisten vihjailujen jäädessä vähemmälle.
Asiasanat:maskuliinisuus, Metallica, heavy metal, tunteet, populaarikulttuuri
Heavy metal -musiikkia on perinteisesti pidetty maskuliinisena musiikin muotona. Metallica on 25-vuotisen uransa aikana ollut vahvasti vaikuttamassa muun muassa thrash metal -genren syntymiseen ja on täten perusteltu valinta aineistoksi. Metallicaa on luonnehdittu "ajattelevan miehen metalliksi" ja tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, millä tavoin mies ja maskuliinisuus on esitetty yhtyeen sanoituksissa. Lisäksi tutkitaan, eroaako tämä esitystapa jollain tavalla perinteisemmäksi koetusta mieskuvasta heavy metal -musiikissa.
Tutkimuksessa teoria tuodaan esille analyysin rinnalla. Kappaleessa 3. käsitellään maskuliinisuuden alkukehitystä ja vanhempien vaikutusta lapsen myöhempään kehittymiseen mieheksi. Seuraavassa kappaleessa nostetaan esille maskuliinisiksi koettuja (negatiivisia) tunteita - kuten viha, pelko ja niiden kontrollointi - sekä niiden ilmentyminen lyriikoissa. Kappaleessa 5. nähdään, kuinka miehinen kyvyttömyys käsitellä tunteita saattaa eskaloitua riippuvuuksiksi sekä mielenterveysongelmiksi.
Viimeisessä analyysikappaleessa pohditaan, kuinka kontrolloimisen teema ei ole pelkästään maskuliinisuuden sisäinen ongelma, vaan miestä pyritään kontrolloimaan myös ulkopuolelta. Kappaleessa käsitellään myös Metallica-yhtyeen valkoihoisuutta sekä liitetään lyriikantekijät historialliseen kontekstiin ja kerrotaan millaisen yhteiskunnan päälle lyriikat taustaltaan rakentuvat. Lopuksi tutkitaan Metallican sanoituksissa esiintyvän miehen toimimista sodassa.
Aineistosta kävi ilmi, että perinteistä heavy metal -genren esittämää mieskuvaa ei lyriikoista löydy. Metallican esittämä mies on itsepohdiskeleva sekä altis riippuvuuksille. Heavy metal -musiikin voimakkaaseen imagoon ei haavoittuva mies ole perinteisesti kuulunut. Nähdään, että ainakin jossain määrin heavy metal -tematiikka on vuosien saatossa muuttunut naisvihan sekä seksuaalisten vihjailujen jäädessä vähemmälle.
Asiasanat:maskuliinisuus, Metallica, heavy metal, tunteet, populaarikulttuuri