Affektin säätelykeinot – käytön useus, yhteys koettuun terveyteen sekä mielipaikan asema säätelykeinojen joukossa
WESSMAN, MILLA (2009)
WESSMAN, MILLA
2009
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-01-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19529
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19529
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin eri affektin säätelykeinojen käytön useutta ja niiden yhteyttä koettuun terveydentilaan. Erityisen kiinnostuneita oltiin mielipaikan asemasta muiden keinojen joukossa sekä käytön useuden että säätelykeinojen ja koetun terveyden välisen yhteyden perusteella. Lisäksi tutkittiin, mihin muihin affektin säätelykeinoihin mielipaikka oli yhteydessä. Metodisena tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää myös, tuliko eroja esille sen mukaan, kerättiinkö aineisto paperilomakkeella vai www-lomakkeella.
Aineisto kerättiin Tampereen yliopiston opiskelijoilta MARS-mittarilla (Measure of Affect Regulation) sekä luennoilla paperilomakkeina että internetissä www-lomakkeella keväällä 2006 ja keväällä 2007. Lomakkeiden sisältö oli samanlainen molemmissa kyselyissä. Yhteensä koehenkilöitä oli 143, joista naisia oli 111 ja miehiä 32. Iältään vastaajat olivat 18-56 -vuotiaita.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että eniten käytetyt keinot olivat tunteiden tulkinta ja positiivisuus, vähiten käytetty keino oli mielipaikka sekä kokonaisuudessaan että sukupuolittain tarkasteltuna. Kaiken kaikkiaan naiset käyttivät affektin säätelykeinoja enemmän kuin miehet. Naiset käyttivät miehiä enemmän ajatusten poiskääntämistä, itsensä lohduttamista ja tunteiden purkamista. Muiden säätelykeinojen käytön useudessa eroja sukupuolten välillä ei tullut esille. Mielipaikka oli voimakkaimmin yhteydessä ajatusten poiskääntämiseen ja itsensä lohduttamiseen. Koetun terveyden ja affektin säätelykeinojen välisen yhteyden osalta ainoa merkitsevä yhteys oli vetäytymisen ja koetun terveyden tilan välillä, missä suunta oli negatiivinen. Positiivisuus oli ainoana affektin säätelykeinona positiivisesti yhteydessä koettuun terveyteen, joskaan yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Muiden affektin säätelykeinojen (ajatusten poiskääntäminen, tunteiden tulkinta, tunteiden purkaminen, itsensä lohduttaminen, sekä mielipaikka) osalta säätelykeinon ja koetun terveyden välisen yhteyden suunta oli negatiivinen, mutta ei tilastollisesti merkitsevä. Kyselylomakkeiden osalta paperi- ja www-versioiden välillä ei tullut esille eroja.
Asiasanat: affektin säätely, koettu terveys, mielipaikka
Aineisto kerättiin Tampereen yliopiston opiskelijoilta MARS-mittarilla (Measure of Affect Regulation) sekä luennoilla paperilomakkeina että internetissä www-lomakkeella keväällä 2006 ja keväällä 2007. Lomakkeiden sisältö oli samanlainen molemmissa kyselyissä. Yhteensä koehenkilöitä oli 143, joista naisia oli 111 ja miehiä 32. Iältään vastaajat olivat 18-56 -vuotiaita.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että eniten käytetyt keinot olivat tunteiden tulkinta ja positiivisuus, vähiten käytetty keino oli mielipaikka sekä kokonaisuudessaan että sukupuolittain tarkasteltuna. Kaiken kaikkiaan naiset käyttivät affektin säätelykeinoja enemmän kuin miehet. Naiset käyttivät miehiä enemmän ajatusten poiskääntämistä, itsensä lohduttamista ja tunteiden purkamista. Muiden säätelykeinojen käytön useudessa eroja sukupuolten välillä ei tullut esille. Mielipaikka oli voimakkaimmin yhteydessä ajatusten poiskääntämiseen ja itsensä lohduttamiseen. Koetun terveyden ja affektin säätelykeinojen välisen yhteyden osalta ainoa merkitsevä yhteys oli vetäytymisen ja koetun terveyden tilan välillä, missä suunta oli negatiivinen. Positiivisuus oli ainoana affektin säätelykeinona positiivisesti yhteydessä koettuun terveyteen, joskaan yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Muiden affektin säätelykeinojen (ajatusten poiskääntäminen, tunteiden tulkinta, tunteiden purkaminen, itsensä lohduttaminen, sekä mielipaikka) osalta säätelykeinon ja koetun terveyden välisen yhteyden suunta oli negatiivinen, mutta ei tilastollisesti merkitsevä. Kyselylomakkeiden osalta paperi- ja www-versioiden välillä ei tullut esille eroja.
Asiasanat: affektin säätely, koettu terveys, mielipaikka