Kirjallisuuden kääntäjät uuden työn sosiologian valossa

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee kirjallisuuden kääntäjien työn muuttumista sosiologisen uuden työn käsitteen näkökulmasta. Uusi työ viittaa muuttuvaan työkulttuuriin, jonka tunnuspiirteitä ovat väliaikaisten töiden lisääntyminen, työpaikkojen ja niiden vaatimusten muutokset sekä epätyypilliset työsuhteet. Epävarmuus ja ennakoimattomuus työelämässä ovat jatkuvasti lisääntyneet. Samoin verkostoituminen ja sosiaalinen pääoma ovat tulleet entistä tärkeämmiksi työelämässä pärjäämisessä.

Tutkimus perustuu kirjallisuuden kääntäjille tehtyyn kyselytutkimukseen, jossa selvitin kääntäjien omia kokemuksia työelämästä ja sen muutoksista. Kyselytutkimukseni tulokset paljastivat, että myös kirjallisuuden kääntäjien työ on muuttunut uuden työn mukaiseksi; teknologian käyttö, kääntäjien keskinäinen yhteistyö ja kontaktien sekä suhteiden merkitys on kasvanut. Työelämä on epävarmaa ja sosiaalisella pääomalla voidaan vaikuttaa töiden jakamiseen ja saamiseen. Tiimityötä tehdään entistä useammin ja verkostoituminen on nykyisin lähes välttämätöntä, jos haluaa pysyä työelämässä mukana. Kirjallisuuden kääntäjän työssä on monia epäkohtia ja jokainen kyselyyn vastaajista oli joskus harkinnut jollekin toiselle alalle siirtymistä. Yleisimpiä syitä tähän olivat työn yleinen epävarmuus ja taloudelliset seikat. Kirjallisuuden kääntämisen palkkataso onkin erittäin matala ja useimmat kääntäjät työskentelevät apurahojen varassa. Työn parhaat puolet; vapaus, itsenäisyys ja luovuus, kuitenkin tuntuvat vielä olevan riittävän painavia pitääkseen kirjallisuuden kääntäjät alallaan.

Avainsanat: kirjallisuuden kääntäjä, uusi työ, verkostoituminen