URAANIA KUUSAMON KOUVERVAARALTA? - Tutkimus uraanin etsinnästä Kuusamossa paikallisten asukkaiden ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten näkökulmista

Abstract

Työssä on tutkittu uraanin etsintään haetun luvan käynnistämiä tapahtumia. Namura Finland Oy haki kauppa- ja teollisuusministeriöltä kaivoslain mukaista valtaushakemusta Kuusamon Kouvervaaraan. Yhtiön tarkoituksena oli kartoittaa alueelta eri malmeja muun muassa uraania. Osa kuusamolaisista asukkaista ryhtyi vastustamaan uraanin etsintää. Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi yritykselle luvan tutkia aluetta, mutta paikalliset asukkaat valittivat luvasta ja sen ratkaisu siirtyi lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Työ on laadullinen tutkimus, missä uraanin etsintää on tutkittu sitä vastustaneiden paikallisten asukkaiden sekä työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmista. Lisäksi on selvitetty paikallisten toimijoiden luottamuksen tuntemuksia ja niiden muutoksia tapahtumien aikana ja sen seurauksena.

Aineisto koostuu yhdestätoista teemahaastattelusta, joista yhdeksän on tehty paikallisille toimijoille ja kaksi työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehille. Haastatteluaineiston lisäksi työssä on käytetty sanomalehtiaineistoa ja kahta Kuusamon kaupungin johdon kirjallista lausuntoa. Työn teoreettinen viitekehys rakentuu seuraavien käsitteiden varaan: kehys, ympäristön politisoituminen ja ympäristökonfliktit sekä luottamus.

Työn keskeiset tulokset koskevat eri toimijoiden eri tapoja kehystää tapahtumat, sekä erilaisia näkemyksiä tapahtumien oikeista menettelytavoista. Paikalliset asukkaat ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet tarkastelivat tapahtumia erilaisten kehysten läpi. Paikalliset olivat siirtäneet katseensa pääpiirteissään jo mahdolliseen uraanikaivokseen ja sen tuomiin ongelmiin luonnosta ja matkailusta elävälle kaupungille. Virkamiehille tapahtumissa oli pääasiassa kyse lain sallimasta malminetsinnästä. Paikalliset olivat erityisen tyytymättömiä tapahtumien tiedottamiseen. Ministeriön virkamiehet vastasivat paikallisten tiedottamista koskevaan kritiikkiin vetoamalla resurssipulaan. Paikalliset asukkaat pitivät ministeriötä ja lupaa hakenutta yritystä etäisenä. Ministeriön virkamiehet näkivät paikallisten asenteissa ja vastustuksessa tietämättömyyttä, ja vaikka ymmärsivät pelkoja, pitivät toimintaa hieman epärationaalisena. Paikallisten asukkaiden luottamuksen kokemukset muuttuivat tapahtumien kuluessa. Työ- ja elinkeinoministeriöön kohdistuva luottavaisuus oli joutunut pohdinnan alaiseksi monilla haastatelluilla, johtuen ministeriön toimintatavoista tapahtumien yhteydessä.