Eväitä elämänhallintaan. Tapaustutkimus Ilmaisu-Startin nuorista Tampereella

Abstract

Nuorisotyöttömyys ja etenkin siitä aiheutuvat syrjäytymisongelmat ovat nousseet Suomessa erityisen huomion kohteeksi. Suomessa on paljon niin kutsuttuja väliinputoajia, joilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät ole onnistuneet löytämään paikkaansa koulutuksessa tai työelämässä. Arvioiden mukaan näitä nuoria on Suomessa 20 000-30 000. Nuorille tarkoitetun työpajatoiminnan tavoitteena on tukea nuorten työvalmiuksia ja parantaa elämänhallintaa. Työpajoilla pyritään rakentamaan nuorille siltaa koulutukseen ja työelämään. Työpajoilla työskentelevistä nuorista osalla on motivaatio-ongelmia koulutuksen suhteen tai vaikeuksia koulutusvalinnassa. Pajoilla työskentelee myös paljon nuoria, jotka tarvitsevat tukea elämisen taitojen suhteen. Lisäksi toisen asteen tutkinnon suorittaneet nuoret hakevat työpajoilta työkokemusta pyrkiessään kiinnittymään työmarkkinoille. Starttipajatoiminta on yksi työpajatoiminnan muodoista, jossa painottuvat etenkin sosiaalisten ja arjenhallinnan taitojen tukeminen.

Tutkielmani on tapaustutkimus Tampereella toimivan Ilmaisu-Startin nuorista. Ilmaisu-Startti on starttipaja, jonka tavoitteena on vahvistaa alle 29-vuotiaiden nuorten elämänhallintaa, itsetuntoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Välineinä pajalla ovat kuvataide, keramiikka, teatteri-ilmaisu sekä tarinoiden kertominen. Aineistoni koostuu starttipajalla työskennelleiden kuuden 17-27-vuotiaan nuoren teemahaastatteluista. Tutkimukseni on seurantatutkimus, jossa haastattelin nuoret sekä pajajakson alussa että lopussa. Pyrin seurannan avulla tarkastelemaan mahdollisia havaittavissa olevia muutoksia alkutilanteeseen verrattuna. Tutkimuskysymykseni ovat millaisia vaikutuksia pajajaksolla on nuorten elämänhallintaan ja miten vaikutukset näkyvät nuorten elämässä. Aineiston analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä.

Elämänhallinta voidaan jaotella sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Vahva elämänhallinta tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilöllä on tunne siitä, että hän pystyy vaikuttamaan elämänsä kulkuun sen sijaan, että hän tuntisi olevansa vain ulkoisten olosuhteiden armoilla. Tutkimustulokseni osoittavat nuorten elämänhallinnan vahvistuneen pajajakson aikana. Tämä näkyy nuorten elämässä monin eri tavoin. Starttipajan nuoret ovat väliinputoajia, jotka eivät erinäisistä syistä johtuen ole löytäneet paikkaansa koulutuksessa tai työelämässä. Moni nuorista etsi pajajakson alussa suuntaa elämälleen ja tarvitsi miettimistauon. Pajajakson aikana nuoret pääsivät tutustumaan paremmin itseensä selvittämällä taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kykyjään. Nuorten itsetunto vahvistui ja tulevaisuudensuunnitelmat selkiytyivät. Nämä kaikki ovat tärkeitä tekijöitä muutoksessa kohti vahvempaa elämänhallintaa.

Tutkimukseni mukaan moni nuori kaipaa vielä työpajajakson jälkeenkin tukea. Joillekin nuorille koulumainen opiskelu ei sovi ja heille tulisikin olla tarjolla muita vaihtoehtoja, kuten työpajoja. Vaihtoehtoja tulisi kehittää etenkin niin kutsutuille kouluallergisille nuorille. Starttipajojen laajan kirjon vuoksi tutkimustuloksiani ei voi yleistää koskemaan koko Suomen starttipajoja. Tutkimukseni tuo kuitenkin esille tietoa starttipajojen toimintamenetelmistä ja merkityksestä, työpajojen asiakkaista sekä pajoilla tehtävästä työstä ja sen vaikutuksista nuorten elämään. Tutkimukseni kuvaa etenkin starttipajoilla tehtävää työtä nuorten elämänhallinnan vahvistamisen ja myös syrjäytymisen ehkäisemisen parissa.

Avainsanat: nuoret, työpaja, starttipaja, elämänhallinta, nuorten työttömyys, väliinputoaja