Kiltti mutta tiukka - Tapaustutkimus auktoriteettisuhteen muodostumisesta oppilaiden näkökulmasta

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessani opettajan auktoriteettia ilmiönä sekä sen rakentumista ja merkitystä. Tutkin työssäni ilmiötä oppilaiden näkökulmasta aiempien teorioiden ja tutkimusten sekä empirian avulla. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä tietoisuutta opettajan auktoriteetista sekä saada oppilaiden ääntä kuuluviin, jotta opettajilla olisi paremmat lähtökohdat rakentaa johdonmukainen ja toimiva auktoriteetti, joka kohtaa oppilaiden käsitysten kanssa.

Käytän tutkimuksessani teoriasidonnaista sisällönanalyysiä, jossa tutkimuksen alkuteoria antaa tutkimukselle sen kehyksen ja suunnan sekä ohjaa analyysivaihetta. Tutkimukseni keskeisimpiä taustateorioita ovat Harjusen ja Puolimatkan auktoriteettiteoriat. Teorian perustana ovat myös muun muassa Tirrin, Paulsenin, Värrin, Skinnarin sekä Kärkkäisen kasvatustieteelliset teokset.

Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jossa pientä joukkoa tutkimalla tavoitteena on yksittäisen tapauksen ymmärtäminen. Lähestymistapani on fenomenologinen. Tutkimukseni kohdistui erään Valkeakoskelaisen koulun yhden 6.luokan oppilaisiin. Tarkoituksenani oli selvittää oppilaiden ajatuksia ja käsityksiä opettajan auktoriteetista ja siihen liittyvistä luokanhallinnallisista asioista. Aineistonhankintamenetelmänäni oli kirjallinen puolistrukturoitu haastattelu.Käsittelen tutkimuksessani aluksi auktoriteettia ja valtaa sekä niiden ilmentymistä opettajan työssä. Tutkimuksessa käsitellään nimenomaan kahden ihmisen välistä suhdetta, jossa toisella on vaikutusvaltaa toiseen jossain tilanteessa, paikassa ja ajassa. Tässä tapauksessa opettajalla oppilaaseen koulussa. Tutkimukseni lähtökohta on auktoriteetin näkeminen suhteena.

Tutkimustulokset on jaettu osioihin auktoriteettiin kiinteästi liittyvien tekijöiden mukaan. Keskeisiksi teemoiksi nousivat taustateorian sekä haastattelujen pohjalta opettajan merkitys, säännöt, työrauha sekä totteleminen.

Tutkimus osoitti auktoriteetin olevan käsitteenä oppilaille liian abstrakti ja vaikea, mutta auktoriteetti näkyi oppilaiden vastauksissa kuitenkin konkreettisemmalla tasolla. Sen lisäksi, että auktoriteetti mahdollistaa yhteistoiminnan ja tekee oppimisen mahdolliseksi, oppilaat kaipaavat opettajalta tarpeeksi jämäkkää auktoriteettia, jotta voivat tuntea olonsa turvalliseksi koulussa. Säännöt toimivat auktoriteetin tukena. Niiden toimivuus riippuu siitä, miten hyvin ne perustellaan oppilaille ja kuinka niitä jaksetaan valvoa. Työrauha voi olla paljon muutakin kuin hiljaisuutta, mutta opettajan tehtävä on luoda oppilaille mielekäs ja rauhallinen oppimisympäristö.

Oppilaat tottelevat opettajaa kehitystasostaan riippuen sisäisistä sekä ulkoisista lähtökohdista käsin. Pyrkimyksenä on kuitenkin totteleminen omasta opiskeluinnosta ja halusta toimia yhdessä yhteisen hyvän puolesta. Oppilaiden vastaukset olivat samansuuntaisia myös taustateorioiden kanssa, mikä vahvistaa teorioiden toimivuutta sekä kertoo myös oppilaiden olevan tietoisia opettajan työhön liittyvästä luokanhallinnallisesta ulottuvuudesta. Tutkimukseni lähtökohta, auktoriteetin näkeminen suhteena, on vain vahvistunut tutkimuksen myötä. Oppilaiden kuuleminen on yksi merkittävä edellytys toimivan auktoriteetin rakentamiselle.

Avainsanat: auktoriteetti, valta, opettaja-oppilassuhde, auktoriteettisuhde, luokanhallinta