Suomenkielinen käännöstoiminta YK-järjestöissä - Matkalla kohti institutionalisoitumista
MARTTINEN, ANNARIIKKA (2008)
2008
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-12-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19467
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19467
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee suomenkielistä käännöstoimintaa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) järjestöissä. Tutkimuksella on kolme tavoitetta: (1) selvittää millaista suomenkielinen YK-käännöstoiminta on käytännön tasolla, (2) verrata käännöstoimintaa institutionaalisen kääntämisen yleisiin teoreettisiin periaatteisiin sekä (3) tarjota vertailun pohjalta konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla suomeksi kääntävien YK-järjestöjen käännöstoimintaa voitaisiin kehittää.
Tutkimuksen aineistona oli Internet-kysely suomea toiminnassaan käyttäville YK-järjestöille sekä niille Suomen ulkoasiainhallinnon kääntäjille, jotka kääntävät YK-tekstejä. Kyselyyn vastasi yhdeksästä järjestöstä yhteensä yksitoista kääntäjää.
Kansainvälisten järjestöjen institutionalisoituneelle käännöstoiminnalle on tyypillistä käännösprosessin edestakaisuus ja kollektiivisuus, kääntäjän anonyymius, hyvän käännöslaadun tavoittelu sekä kääntämisen sääntely normein. Suomenkielisessä YK-kääntämisessä nämä periaatteet eivät kuitenkaan toteudu samalla tavalla kääntäjän anonyymiutta lukuun ottamatta. Kääntäjät kääntävät tekstejä enimmäkseen yksin ja lineaarisessa prosessissa, kääntämisen tavoitteita ei ole määritelty tarkasti, ja suurimmalta osalta järjestöjä puuttuu kääntämistä johdonmukaistava ohjeistus.
Tutkimuksen pohjalta muotoutui neljä suomenkielisen YK-käännöstoiminnan kehityskohdetta: (1) kääntämisen arvostuksen lisääminen, (2) yhteistyön parantaminen YK-järjestöjen ja YK-kääntäjien välillä, (3) käännöstoiminnan ammattimaisuuden lisääminen sekä (4) käännösresurssien tehokkaampi käyttö. Käännöstoiminnan kehittäminen palvelee järjestöjen viestintää kokonaisuutena ja edistää siten järjestöjen yleisten tavoitteiden saavuttamista.
Avainsanat: Yhdistyneet kansakunnat, institutionaalinen kääntäminen, YK-kääntäminen, YK-kääntäjä, kääntämisen sosiologia, kansainvälinen järjestö, Internet-kysely
Tutkimuksen aineistona oli Internet-kysely suomea toiminnassaan käyttäville YK-järjestöille sekä niille Suomen ulkoasiainhallinnon kääntäjille, jotka kääntävät YK-tekstejä. Kyselyyn vastasi yhdeksästä järjestöstä yhteensä yksitoista kääntäjää.
Kansainvälisten järjestöjen institutionalisoituneelle käännöstoiminnalle on tyypillistä käännösprosessin edestakaisuus ja kollektiivisuus, kääntäjän anonyymius, hyvän käännöslaadun tavoittelu sekä kääntämisen sääntely normein. Suomenkielisessä YK-kääntämisessä nämä periaatteet eivät kuitenkaan toteudu samalla tavalla kääntäjän anonyymiutta lukuun ottamatta. Kääntäjät kääntävät tekstejä enimmäkseen yksin ja lineaarisessa prosessissa, kääntämisen tavoitteita ei ole määritelty tarkasti, ja suurimmalta osalta järjestöjä puuttuu kääntämistä johdonmukaistava ohjeistus.
Tutkimuksen pohjalta muotoutui neljä suomenkielisen YK-käännöstoiminnan kehityskohdetta: (1) kääntämisen arvostuksen lisääminen, (2) yhteistyön parantaminen YK-järjestöjen ja YK-kääntäjien välillä, (3) käännöstoiminnan ammattimaisuuden lisääminen sekä (4) käännösresurssien tehokkaampi käyttö. Käännöstoiminnan kehittäminen palvelee järjestöjen viestintää kokonaisuutena ja edistää siten järjestöjen yleisten tavoitteiden saavuttamista.
Avainsanat: Yhdistyneet kansakunnat, institutionaalinen kääntäminen, YK-kääntäminen, YK-kääntäjä, kääntämisen sosiologia, kansainvälinen järjestö, Internet-kysely