YHTEISTYÖN KUVAUS KOULUTUSORGANISAATION JA TYÖELÄMÄN VÄLILLÄ - Laadullinen tutkimus ammattikorkeakoulun opettajan, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kokemuksista yhteisessä hankkeessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisena opettajan, opiskelijoiden ja työelämän edustajat kokevat yhteistyön hankkeessa. Lisäksi kuvattiin yhteistyön ilmenemistä yhteistyöhenkilöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää terveydenedistämisen oppimista ja työelämässä tarvittavaa osaamista. Lisäksi kehittää tulevia hankkeita ja projektioppimista.

Tutkimus toteutettiin eräässä eteläsuomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Tutkimuskohteeksi valittiin harkintaa käyttäen yhteistyöhankkeen projektiryhmä (n= 6), johon kuuluivat suun hoidon koulutusohjelman opettaja, suun hoidon koulutusohjelman opiskelijoita ja työelämän edustajia yliopistollisesta sairaalasta ja sydänpiiristä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelulla ja yksilöhaastatteluilla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.

Tutkimustulokset osoittivat, että yhteistyö ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä ei ole täysin mutkatonta. Yhteistyön onnistumiseen projektissa liittyy niin edistäviä kuin sitä estäviäkin tekijöitä. Edistäviksi tekijöiksi koetaan projektissa olemisen merkitys yhteistyöhenkilöille, yhteistyön tärkeys ja luottamus yhteistyöhenkilöiden välillä. Projektin yhteistyötä estäviksi tekijöiksi osoittautui projektitoiminnan suunnittelemattomuus, yhteistyön virallisuus ja riittämätön ohjaaminen. Yhteistyö ilmenee roolein, jotka vaikuttavat yhteistyön etenemiseen. Yhteistyö ilmenee myös suunnittelemattomuutena ja koulutusohjelmien erillisyytenä. Yhteistyön kehittämisessä yhteistyöhenkilöt toivoivat useamman opintojakson yhdistämistä projekteihin. Projekti vaatii huolellisempaa suunnitelmallisuutta yhteistyön onnistumisen kannalta ja niin, että siitä on hyötyä kaikille yhteistyönjäsenille. Projektiseminaarien asetelmaa tulisi muuttaa, jotta yhteistyöhenkilöiden vuorovaikutus ja ilmipiiri olisi vapaampaa. Yhteistyön asioihin tulisi perehtyä ja sitä pidettiin tärkeänä jo projektin alussa.

Johtopäätöksenä voidaan osoittaa, että ammattikorkeakoulun ja työelämän välinen yhteistyö vaatii kehitystä. Tutkimustietoa tarvitaan lisää koulutusohjelmien yhteistyöstä, jota myös tulisi kehittää. Hankkeet mahdollistavat projektiopiskelun, mutta hankkeiden suunnittelu, vastuu ja koko toimintajärjestelmä vaatii koululta ja työelämältä panostusta. Ammattikorkeakoulun ja työelämän tiiviillä yhteistyöllä turvataan koulutusten antamien valmiuksien vahvistaminen ja pitkäkestoinen vaikutus. Jatkotutkimusaiheena olisi hyödyllistä tutkia yhteistyössä kehitettyjä malleja ja yhteistyön toimivuutta hoitotyön käytännössä.

Avainsanat: moniammatillinen yhteistyö, tiimityö, projektioppiminen, oppimistyylit