Luku- ja kirjoitustaidoton maahanmuuttajanainen oppijana

Abstract

Maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi Suomen koulutuspolitiikassa suomalaistaustaisen työväestön vähentyessä. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten asemaan on kiinnitetty huomiota, koska he ovat usein koulutukseltaan ja työllistymiseltään kaikkein heikoimmassa asemassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten koulutusta sekä valmiuksia, joita naisopiskelijat luku- ja kirjoitustaidon kurssilla saivat.

Tutkimuksen kohteena oli aikuiskoulutusorganisaatiossa järjestetty, kymmenen kuukautta kestävä teoriaa ja käytäntöä yhdistävä luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajanaisille suunnattu pilottikoulutus. Kurssin tavoitteena oli edistää kotoutumista tarjoamalla mahdollisuus opiskella suomen kielen puhe-, luku- ja kirjoitustaitoja samanaikaisesti arkielämän perustaitojen ja työelämään tähtäävien taitojen kanssa. Lisäksi koulutukseen sisältyi työssäoppimisjakso, jonka aikana opiskelijat tutustuivat suomalaiseen työelämään. Aineisto koostui opettajien ja opiskelijoiden teemahaastatteluista, jotka analysoitiin sisällön erittelyä käyttäen. Haastatteluihin osallistui kuusi opettajaa, joista neljä toimi opettajana kyseisellä pilottikurssilla. Koulutukseen osallistuneista opiskelijoista haastateltiin 13 maahanmuuttajataustaista naista. Haastattelut tehtiin tulkkien välityksellä.

Tutkimuksessa todettiin, että pilottikoulutuksessa käytettiin vaihtelevasti aikuisille sopivia opetusmenetelmiä, pääosin toiminnallisen oppimisen lähtökohdista. Koulutus osoittautui onnistuneeksi kokeiluksi, sillä osallistujat kokivat saaneensa valmiuksia suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen. Myös kulttuurintuntemuksen, opiskeluvalmiuksien ja työelämätaitojen koettiin parantuneen. Haastatteluissa todettiin, että maahanmuuttajanaiset ryhmäytyivät onnistuneesti ja se kannusti heitä myös henkilökohtaiseen kasvuun. Tämä näkyi muun muassa opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmissa. Opettajille koulutus asetti suuria haasteita. Ennen kaikkea heiltä edellytettiin ryhmän osaamisen sekä opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden tunnistamista. Lisäksi opettajan herkkyys lukea tilanteita ja taito kohdata aikuinen oppijana vaikuttivat oleellisesti oppimisen edistymiseen. Koska opetuksessa voitiin edetä vain hyvin hitaasti, kurssit koettiin liian lyhyiksi. Myös liian suuret ryhmät aiheuttivat haasteita opetukseen. Opettajat kaipasivat myös työvälineitä lukivaikeuksien tunnistamiseen; he kokivat että erityispedagogiset taidot olisivat olleet tarpeellisia, koska kaikki opetus oli erityisopetusta.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten opettaminen vaatii opettajalta monipuolisia ammatillisia taitoja sekä opettajan persoonaan liittyviä ominaisuuksia. Keskeinen yhteiskunnallinen haaste maahanmuuttajien opetuksessa on opetukseen liittyvän palvelujärjestelmän kehittäminen eri sektorien yhteistyötä tehostamalla. Erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien, niin miesten kuin naistenkin, opettaminen sekä opettajien koulutus vaativat jatkuvaa kehittämistä kohderyhmän tarpeita ja väestörakennetta ajatellen.

Asiasanat: Luku- ja kirjoitustaito, toiminnallinen oppiminen, maahanmuuttajanainen, koulutus, integraatio.