Suomalaisten käsityksiä riippuvuuksista - sukupuolen, iän sekä yhteiskunnallisen todellisuuden vaikutuksia mielikuviin
HIRSCHOVITS-GERZ, TANJA (2008)
2008
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19450
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19450
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kansalaiset mieltävät eri riippuvuusongelmien keskinäisen suhteen riippuvuusriskiä, riippuvuuden vastuukysymyksiä ja riippuvuudesta vapautumisen mahdollisuutta tarkastelemalla.
Riippuvuudelle ei ole olemassa yhtenevää määritelmää ammattilaisten eikä siten myöskään kansalaisten mielissä. Mielikuvat riippuvuuksista tulevat ymmärrettäväksi juuri suhteuttamalla niitä toisiinsa ja tarkastelemalla niitä osana yhteiskunnallista todellisuutta, johon puolestaan vaikuttavat esimerkiksi eri riippuvuuksien lähihistoria, media ja ammattilaisilta suodattunut tieto aineista sekä toiminnoista.
Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin sosiaalisen representaation teoriaa (Moscovici 1984) ja Brickmanin ja kumppaneiden (1982) mallia vastuun attributoinnista. Aineisto kerättiin postikyselynä, johon vastasi 740 suomalaista aikuista. Analyysi toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin ja kuvaamalla eri riippuvuuksien yhteiskunnallista suhdetta toisiinsa.
Tutkielmassa arvioitiin myös riippuvuusongelmien suhdetta muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Ihmisiä pidettiin pääasiallisesti itse syyllisinä riippuvuuden syntyyn ja vastuullisina riippuvuudesta irtautumisesta. Riippuvuusriskiä pidettiin suurimpana huumeita ja tupakkaa kokeiltaessa sen sijaan pienimmäksi riippuvuusriski arvioitiin Internetiä ja rahapelejä kokeiltaessa. Spontaania riippuvuudesta irtautumista pidettiin suurimpana mahdollisuutena toiminnallisten riippuvuuksien ja tupakkariippuvuuden suhteen, sitä vastoin huumeongelmasta eroon pääsyä ilman hoitoa pidettiin pienenä mahdollisuutena. Vastaajat uskoivat vahvasti hoidon tehoon auttaa irti alkoholi- ja huumeriippuvuuksista. Riippuvuudet suhteutuivat muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin siten, että esimerkiksi väkivaltarikoksia pidettiin kaikista suurimpana yhteiskunnallisena ongelmana, toisena esiin nousi alkoholi- ja kolmantena huumeongelmat lukuun ottamatta kannabiksen käyttöä.
Sukupuolten välinen ero näkyi ”naisellisina” ja ”miehekkäinä” kannanottoina. Naiset uskoivat esimerkiksi enemmän hoidon mahdollisuuksiin auttaa ihmisiä, miehet uskoivat ihmisten omaan kykyyn päästä eroon riippuvuuksista. Ikä vaikutti osaltaan vastauksiin ja erityisesti toisen huumeaallon harjalla nuoruuttaan eläneet 24-35-vuotiaat erosivat vastauksissaan muista ikäryhmistä.
Kansalaisten mielikuvia eri riippuvuuksista ei voida erottaa sen hetkisestä yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Mielikuvat muuttuvat ajassa, yksilöllisten kokemusten seurauksena, sosiaalisissa suhteissa, ammattilaisilta suodattuneen tiedon pohjalta ja median värittämän asenneilmaston seurauksena.
Asiasanat: sosiaalinen konstruktionismi, sosiaalinen representaatio, Brickmanin malli, riippuvuus, addiktio, alkoholi, huumeet, tupakointi, rahapelaaminen, lääkeriippuvuus, Internetriippuvuus
Riippuvuudelle ei ole olemassa yhtenevää määritelmää ammattilaisten eikä siten myöskään kansalaisten mielissä. Mielikuvat riippuvuuksista tulevat ymmärrettäväksi juuri suhteuttamalla niitä toisiinsa ja tarkastelemalla niitä osana yhteiskunnallista todellisuutta, johon puolestaan vaikuttavat esimerkiksi eri riippuvuuksien lähihistoria, media ja ammattilaisilta suodattunut tieto aineista sekä toiminnoista.
Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin sosiaalisen representaation teoriaa (Moscovici 1984) ja Brickmanin ja kumppaneiden (1982) mallia vastuun attributoinnista. Aineisto kerättiin postikyselynä, johon vastasi 740 suomalaista aikuista. Analyysi toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin ja kuvaamalla eri riippuvuuksien yhteiskunnallista suhdetta toisiinsa.
Tutkielmassa arvioitiin myös riippuvuusongelmien suhdetta muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Ihmisiä pidettiin pääasiallisesti itse syyllisinä riippuvuuden syntyyn ja vastuullisina riippuvuudesta irtautumisesta. Riippuvuusriskiä pidettiin suurimpana huumeita ja tupakkaa kokeiltaessa sen sijaan pienimmäksi riippuvuusriski arvioitiin Internetiä ja rahapelejä kokeiltaessa. Spontaania riippuvuudesta irtautumista pidettiin suurimpana mahdollisuutena toiminnallisten riippuvuuksien ja tupakkariippuvuuden suhteen, sitä vastoin huumeongelmasta eroon pääsyä ilman hoitoa pidettiin pienenä mahdollisuutena. Vastaajat uskoivat vahvasti hoidon tehoon auttaa irti alkoholi- ja huumeriippuvuuksista. Riippuvuudet suhteutuivat muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin siten, että esimerkiksi väkivaltarikoksia pidettiin kaikista suurimpana yhteiskunnallisena ongelmana, toisena esiin nousi alkoholi- ja kolmantena huumeongelmat lukuun ottamatta kannabiksen käyttöä.
Sukupuolten välinen ero näkyi ”naisellisina” ja ”miehekkäinä” kannanottoina. Naiset uskoivat esimerkiksi enemmän hoidon mahdollisuuksiin auttaa ihmisiä, miehet uskoivat ihmisten omaan kykyyn päästä eroon riippuvuuksista. Ikä vaikutti osaltaan vastauksiin ja erityisesti toisen huumeaallon harjalla nuoruuttaan eläneet 24-35-vuotiaat erosivat vastauksissaan muista ikäryhmistä.
Kansalaisten mielikuvia eri riippuvuuksista ei voida erottaa sen hetkisestä yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Mielikuvat muuttuvat ajassa, yksilöllisten kokemusten seurauksena, sosiaalisissa suhteissa, ammattilaisilta suodattuneen tiedon pohjalta ja median värittämän asenneilmaston seurauksena.
Asiasanat: sosiaalinen konstruktionismi, sosiaalinen representaatio, Brickmanin malli, riippuvuus, addiktio, alkoholi, huumeet, tupakointi, rahapelaaminen, lääkeriippuvuus, Internetriippuvuus