ARVIOINTIKRITEERIEN LAADINTA KÄYTÄNNÖN OHJATTUUN HARJOITTELUUN BIOANALYYTIKKO-OPISKELIJOILLE - Toimintatutkimus Kanta-Hämeen keskussairaalassa
SIIRA, SENJA (2008)
2008
Hoitotiede - Nursing Science
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19445
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19445
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää bioanalyytikko-opiskelijoiden käytännön ohjatun harjoittelun arviointia laatien ja käyttöönottaen bioanalytiikan opiskelijoille ohjattuun harjoitteluun numeeriset arviointikriteerit asteikolle T1, T2, H3, H4 ja K5 sekä ohjeelliset perustelut arvioinnille. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata opiskelijoiden ja ohjaajien kokemuksia arviointikriteereistä.
Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena toimintatutkimuksena yhteistyössä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana. Ensimmäisessä osassa perustettiin työryhmä, johon kuuluivat tutkija, Pirkanmaan ammattikorkeakoulun vanhempi lehtori, kaksi ohjaajaa ja kaksi opiskelijaa. Työryhmässä laadittiin arviointikriteerit kliiniselle mikrobiologialle ja näytteenottoon. Toisessa osassa tutkija keräsi ohjaajien ja opiskelijoiden kokemuksia arviointikriteerien toimivuudesta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla sekä ohjaajilta (n=6) ja opiskelijoilta (n=3). Haastattelut nauhoitettiin myöhempää sisällönanalyysia varten.
Tarkasteltaessa opiskelijoiden ja ohjaajien kokemuksia huomattavaa oli, että kaikki haastatellut kannattivat arviointikriteerejä ja suhtautuivat positiivisesti arvioinnin kehittämiseen. Arvioinnin suorittaminen arviointikriteereillä sujui tässä tutkimuksessa paremmin mikrobiologian laboratoriossa. Arviointilomaketta toivottiin sekä näytteenotossa että mikrobiologialla lyhyemmäksi, mikä selkeyttäisi ja nopeuttaisi sen käyttöä. Näytteenoton arvioinnissa ilmeni ongelmia opiskelijoiden erilaisen ammattikokemuksen vuoksi.
Tutkimuksessa ilmeni, että ohjaajilla ja opiskelijoilla oli vaikeuksia palautteen antamisessa, pyytämisessä ja vastaanottamisessa, mistä seurasi ongelmia ammatissa kehittymisessä. Sekä opiskelijoiden että Pirkanmaan ammattikorkeakoulun asettamien tavoitteiden läpikäyminen oli ohjaajien mielestä melko vähäistä. Näytteenoton harjoittelun toivottiin tapahtuvan poliklinikkalaboratoriossa aamukiertojen sijaan. Tutkimukseen osallistuneet haluaisivat lisää koulutusta liittyen arviointiin ja palautteen antamiseen. Tutkimus antaa arvokasta tietoa käytännön harjoittelun arvioinnista opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille. Tulosten perusteella eri osapuolet voivat kehittää toimintaansa joko yhdessä tai erikseen.
Avainsanat: bioanalyytikko, käytännön ohjattu harjoittelu, arviointi
Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena toimintatutkimuksena yhteistyössä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana. Ensimmäisessä osassa perustettiin työryhmä, johon kuuluivat tutkija, Pirkanmaan ammattikorkeakoulun vanhempi lehtori, kaksi ohjaajaa ja kaksi opiskelijaa. Työryhmässä laadittiin arviointikriteerit kliiniselle mikrobiologialle ja näytteenottoon. Toisessa osassa tutkija keräsi ohjaajien ja opiskelijoiden kokemuksia arviointikriteerien toimivuudesta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla sekä ohjaajilta (n=6) ja opiskelijoilta (n=3). Haastattelut nauhoitettiin myöhempää sisällönanalyysia varten.
Tarkasteltaessa opiskelijoiden ja ohjaajien kokemuksia huomattavaa oli, että kaikki haastatellut kannattivat arviointikriteerejä ja suhtautuivat positiivisesti arvioinnin kehittämiseen. Arvioinnin suorittaminen arviointikriteereillä sujui tässä tutkimuksessa paremmin mikrobiologian laboratoriossa. Arviointilomaketta toivottiin sekä näytteenotossa että mikrobiologialla lyhyemmäksi, mikä selkeyttäisi ja nopeuttaisi sen käyttöä. Näytteenoton arvioinnissa ilmeni ongelmia opiskelijoiden erilaisen ammattikokemuksen vuoksi.
Tutkimuksessa ilmeni, että ohjaajilla ja opiskelijoilla oli vaikeuksia palautteen antamisessa, pyytämisessä ja vastaanottamisessa, mistä seurasi ongelmia ammatissa kehittymisessä. Sekä opiskelijoiden että Pirkanmaan ammattikorkeakoulun asettamien tavoitteiden läpikäyminen oli ohjaajien mielestä melko vähäistä. Näytteenoton harjoittelun toivottiin tapahtuvan poliklinikkalaboratoriossa aamukiertojen sijaan. Tutkimukseen osallistuneet haluaisivat lisää koulutusta liittyen arviointiin ja palautteen antamiseen. Tutkimus antaa arvokasta tietoa käytännön harjoittelun arvioinnista opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille. Tulosten perusteella eri osapuolet voivat kehittää toimintaansa joko yhdessä tai erikseen.
Avainsanat: bioanalyytikko, käytännön ohjattu harjoittelu, arviointi