Liikearvon arvonalentumistestaus case-yrityksissä
KARVOLA, ELINA (2008)
2008
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19441
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19441
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimusongelmana oli, kuinka IAS 36 -standardin keskeisiä vaatimuksia liikearvon arvonalentumistestauksen osalta sovelletaan case-yrityksissä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin arvonalentumistestauslaskelmien laatijoiden näkökulmasta. Tutkielmassa perehdyttiin rahavirtaa tuottavien yksiköiden määrittämiseen, arvonalentumisviitteiden seurantaan, käyttöarvon määrittämiseen ja käyttöarvon osalta erityisesti diskonttauskoron määrittämiseen sekä tulevien rahavirtojen ennustamiseen. Tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä liikearvon arvonalentumistestauksen keskeisistä osa-alueista.
Lähdeaineisto
Lähdeaineistona käytettiin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS-standardeja), erityisesti omaisuuserien arvonalentumista käsittelevää IAS 36 -standardia, sekä näitä käsitteleviä ulkomaisia ja kotimaisia tutkimuksia ja käytännön käsikirjoja. Empiiriseen osuuteen lähdeaineisto hankittiin haastatteluilla.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna eli teemahaastatteluna. Tutkittaviksi yrityksiksi valittiin kolme samalla teollisuuden toimialalla toimivaa suomalaista pörssiyhtiötä. Yritysten valinnassa käytetyt tärkeimmät kriteerit olivat liikearvon euromääräinen suuruus taseella sekä sama toimiala.
Tutkimustulokset
Liikearvon arvonalentumistestaukseen liittyvien keskeisten osa-alueiden soveltamisessa on haasteita yrityksille. Case-yritykset määrittivät osa-alueet samankaltaisin perustein, mutta määrittämisen yksityiskohtaisuudessa oli eroja. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ja yksikköjen ryhmät, joille liikearvo on kohdistettu, määritetään yrityksissä suuriksi johtuen yrityksen tavasta seurata liikearvoa sisäisessä johtamisessaan. Arvonalentumisviitteiden seuranta painottuu vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen, joskin osavuosikatsausten yhteydessä päivitetään arvonalentumistestauslaskelmien keskeisiä oletuksia, kuten diskonttauskorkokantaa mahdollisen arvonalentumisen havaitsemiseksi. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon laatimiin budjetteihin ja ennusteisiin, joita oikaistaan tarvittaessa. Ennusteiden kattaman ajanjakson jälkeiset rahavirrat laskettiin joko Gordonin mallilla tai EBITDA-mallilla. Kaikki haastatellut yritykset käyttivät diskonttausko-ron laskennassa pääomakustannusten painotettua keskiarvoa eli WACC:a.
Asiasanat: liikearvo, arvonalentumistestaus, IAS 36
Tutkimusongelmana oli, kuinka IAS 36 -standardin keskeisiä vaatimuksia liikearvon arvonalentumistestauksen osalta sovelletaan case-yrityksissä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin arvonalentumistestauslaskelmien laatijoiden näkökulmasta. Tutkielmassa perehdyttiin rahavirtaa tuottavien yksiköiden määrittämiseen, arvonalentumisviitteiden seurantaan, käyttöarvon määrittämiseen ja käyttöarvon osalta erityisesti diskonttauskoron määrittämiseen sekä tulevien rahavirtojen ennustamiseen. Tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä liikearvon arvonalentumistestauksen keskeisistä osa-alueista.
Lähdeaineisto
Lähdeaineistona käytettiin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS-standardeja), erityisesti omaisuuserien arvonalentumista käsittelevää IAS 36 -standardia, sekä näitä käsitteleviä ulkomaisia ja kotimaisia tutkimuksia ja käytännön käsikirjoja. Empiiriseen osuuteen lähdeaineisto hankittiin haastatteluilla.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna eli teemahaastatteluna. Tutkittaviksi yrityksiksi valittiin kolme samalla teollisuuden toimialalla toimivaa suomalaista pörssiyhtiötä. Yritysten valinnassa käytetyt tärkeimmät kriteerit olivat liikearvon euromääräinen suuruus taseella sekä sama toimiala.
Tutkimustulokset
Liikearvon arvonalentumistestaukseen liittyvien keskeisten osa-alueiden soveltamisessa on haasteita yrityksille. Case-yritykset määrittivät osa-alueet samankaltaisin perustein, mutta määrittämisen yksityiskohtaisuudessa oli eroja. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ja yksikköjen ryhmät, joille liikearvo on kohdistettu, määritetään yrityksissä suuriksi johtuen yrityksen tavasta seurata liikearvoa sisäisessä johtamisessaan. Arvonalentumisviitteiden seuranta painottuu vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen, joskin osavuosikatsausten yhteydessä päivitetään arvonalentumistestauslaskelmien keskeisiä oletuksia, kuten diskonttauskorkokantaa mahdollisen arvonalentumisen havaitsemiseksi. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon laatimiin budjetteihin ja ennusteisiin, joita oikaistaan tarvittaessa. Ennusteiden kattaman ajanjakson jälkeiset rahavirrat laskettiin joko Gordonin mallilla tai EBITDA-mallilla. Kaikki haastatellut yritykset käyttivät diskonttausko-ron laskennassa pääomakustannusten painotettua keskiarvoa eli WACC:a.
Asiasanat: liikearvo, arvonalentumistestaus, IAS 36