Sitoutuminen ja joustavat työjärjestelyt henkilöstökonsultin asiantuntijatyössä

Abstract

Sitoutunutta ja ammattitaitoista henkilöstöä pidetään organisaation keskeisenä voimavarana ja menestystekijänä. Työntekijöiden sitoutumisen katsotaan ilmenevän vähäisinä poissaoloina, tunnollisuutena ja pyrkimyksenä saavuttaa tai jopa ylittää asetetut tavoitteet. Sitoutumisen ajatellaan parantavan työntekijöiden motivaatiota ja vähentävän välittömän kontrollin tarvetta.

Kasvava työvoimapula lisää tarvetta pitää kiinni osaavista työntekijöistä. Työn joustavilla organisoinnin tavoilla pyritään vaikuttamaan työnteon mielekkyyteen ja sitä kautta vahvistamaan työntekijöiden sitoutumista. Joustavissa työjärjestelyissä korostuvat työntekijän autonomia sekä joustavuus työnteon ajan, paikan ja palkitsemisen suhteen.

Tutkielmassa tarkastellaan sitoutumisen ja joustavien työjärjestelyjen välistä suhdetta henkilöstökonsultoinnin asiantuntijaorganisaatiossa. Teoreettisena viitekehyksenä on käsitys sitoutumisesta moniulotteisena käsitteenä. Mallissa erotetaan toisistaan sitoutuminen työhön, työtehtävään, uraan ja organisaatioon. Tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat sitoutumisen eri kohteet, sitoutumiseen vaikuttavat tekijät sekä joustavien työjärjestelyjen yhteys työntekijöiden sitoutumiseen. Tutkielman aineisto on kaksiosainen. Taustakartoituksena toimii kysely. Varsinainen tutkimusaineisto koostuu teemahaastatteluista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teoriasidonnaista sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työn joustava ja proaktiiviseen toimintatapaan perustuva järjestely ohjaa osittain työntekijän sitoutumisen kohdistumista, mutta jättää vastuun työsitoutumisen voimakkuuden säätelystä työntekijälle. Työnantaja ei kontrolloi työntekijöiden työaikaa, jolloin periaatteellinen ajallinen vapaus sekä mahdollisuus etätyöhön toimivat sitouttavina tekijänä työhön ja organisaatioon. Käytännössä työaikaa säätelevät kuitenkin asiakkaan vaatimukset, jolloin työajan joustavuus on osittain näennäistä suhteessa työntekijän tarpeisiin. Asiakaslähtöinen työ, vastuu työn hankkimisesta ja tulospalkkaus suuntaavat sitoutumista pikemminkin työtehtävään kuin organisaatioon. Työautonomia tuottaa merkittäviä henkilökohtaisen onnistumisen kokemuksia, jotka sitouttavat työhön. Hyvä ilmapiiri ja sosiaalinen vaihto sitouttavat työntekijää lähityöyhteisöön. Tutkimuskohteessa sitoudutaankin voimakkaammin lähellä oleviin kollegoihin kuin koko organisaatioon. Sitoutuminen uraan näyttäytyy pikemmin asiantuntijuuden syventämisenä ja osaamisen laajentamisena kuin hierarkkisena etenemisenä statuksesta toiseen. Työ on tärkeä identiteetin rakennusaines, mutta työroolin sitovuudesta pyritään myös aktiivisesti etääntymään.

Tulokset vahvistavat käsitystä sitoutumisesta moniulotteisena käsitteenä. Tulokset osoittavat sitoutumisen olevan moniulotteinen prosessi, jota ohjaavat sekä työn organisoinnin tavat että yksilölliset tekijät, kuten aikaisemmat työkokemukset, motivaatio, työorientaatio ja elämäntilanne.

Tutkielmassa osoitetaan sitoutumisen käsitteen teoreettisen mallintamisen ja empiirisen mittaamisen vaativan vielä tutkimuksellista kehitystyötä

Avainsanat: sitoutuminen, työorientaatio, asiantuntijatyö, joustavat työjärjestelyt, proaktiivinen toimintatapa