JOUSTAVA SUOMALAINEN TYÖNTEKIJÄ, JÄHMEÄ SUOMALAINEN TYÖVOIMA: Millaisia identiteettejä työntekijälle rakennettiin Perloksen ja UPM:n irtisanomisuutisoinnissa vuosina 2005–2006?

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia identiteettejä työntekijöille muodostettiin uutisissa, jotka käsittelivät joukkoirtisanomisia ja kokonaisten tuotantolaitosten sulkemisia Suomessa. Tutkimusaineistona oli Perloksen Ylöjärven tehtaan sulkemista koskeva uutisointi Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa vuodelta 2005 sekä UPM:n Voikkaan tehtaan lakkauttamista koskeva uutisointi Kouvolan Sanomissa ja Helsingin Sanomissa vuodelta 2006. Tutkimusaineistoa analysoitiin diskurssianalyyttisesti ja Stuart Hallin identiteetin käsitettä hyödyntäen.

Kokonaisten tehtaiden sulkemiset ja satojen työpaikkojen katoaminen ei Suomessa ole pelkästään 2000-luvun alun ilmiö. Viimeisen vuosikymmenen aikana kehitys on kuitenkin kiihtynyt ja erilaisten tuotantolaitosten sulkemisista ja satojen työpaikkojen ”paosta ulkomaille” on tullut lähes jokaviikkoisia uutisia. Useimmiten tuotannon siirtojen syiksi mainitaan yritysten johdon taholta työvoimakustannusten vähentäminen, tuottavuuden parantaminen ja toiminnan siirtäminen lähelle kasvavia markkinoita. Usein nämä selitykset ja perustelut myös hyväksytään julkisesti sellaisinaan, ilman näkyvää vastarintaa tai kyseenalaistusta.

Irtisanomistapauksia koskeva uutisointi vaikuttaa työntekijöiden näkökulmasta pitkälti kaksitahoiselta: toisaalta uutisoinnissa ymmärretään työntekijöiden kohtuuttomuuden kokemuksia ja myötäeletään katkeruudessa, jonka aiheuttaa ”pääomanhaltijoiden ahneus”, kun taas toisaalta uutisissa todistetaan myös suomalaisen työvoiman kalleuden ja jähmeyden sekä globalisaation mukanaan tuomien ”taloudellisten pakkojen” puolesta. Työntekijädiskurssissa Perloksen työntekijät merkityksellistettiin aktiivisiksi, joustaviksi ja tunnollisiksi työntekijöiksi, joiden mahdollisuudet työllistyä uudelleen ovat hyvät. Työvoimadiskurssissa suomalainen työvoima, johon myös Perloksen Ylöjärven tehtaan työntekijät kuuluvat, merkityksellistettiin jähmeäksi ja kalliiksi tehokkuuden jarruttajaksi.

UPM:n Voikkaan tehtaan sulkeminen merkitsi Kouvolan Sanomien ja Helsingin Sanomien mukaan kuoliniskua koko Voikkaan kylälle. Työntekijöitä kuvattiin oman alansa ammattilaisiksi, joiden suppea ammattitaito vaikeuttaa uudelleentyöllistymistä. Samalla kielellisillä valinnoilla luotiin jännitteitä ja vastakkainasettelua työntekijöiden ja työnantajien välille.

Avainsanat: työntekijä, työvoima, irtisanominen, työttömyys, tiedotusvälineet, diskurssianalyysi, identiteetti, uutinen