Web-sivujen luotettavuuden arvioinnissa hyödynnettävät tekijät ja menettelytavat: Tapaustutkimus tavallisista webinkäyttäjistä
HÄMÄLÄINEN, SATU (2008)
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-11-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19430
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19430
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään kuinka tavalliset webinkäyttäjät menettelevät arvioidessaan websivujen luotettavuutta, mitä tekijöitä luotettavuuden arvioinnissa hyödynnetään sekä mihin lähteiden piirteisiin arvioinnissa kiinnitetään huomiota. Empiirinen aineisto kerättiin alkuvuodesta 2008 haastattelemalla kymmentä webinkäyttäjää, iältään 23-vuotiaasta 72-vuotiaaseen. Haastattelut suoritettiin yhdistetyllä ääneenajattelun ja teemahaastattelun menetelmällä informanttien suorittaessa samalla tiedonhakutehtävää vapaasti valitsemastaan aiheesta. Lisäksi havainnoitiin informanttien tekemiä valintoja.
Tulokset vahvistavat aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimuksessa todettiin, että verkkoaineiston luotettavuutta arvioitiin vähän, vaikka siihen suhtauduttiin epäillen. Luotettavuuden arviointi tapahtui kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen, ennakoiva vaihe alkoi hakukoneen tuloslistalta, josta avattavat sivut valittiin. Linkin tiedoista arvioitiin mm. sen vastaavuutta omiin tiedontarpeisiin, sen lajityyppiä ja joskus myös hakusanojen sijoittumista kohteessa. Tuttuus johti yleensä valintapäätökseen. Valitun sivun auettua ensivaikutelmavaiheessa kiinnitettiin ensimmäisenä huomiota yleisilmeeseen, ulkoasuun, kuviin, väreihin ja selkeyteen. Myös sivun lajityyppi, vastaavuus omiin tiedontarpeisiin sekä ymmärrettävyys vaikuttivat. Jos syntynyt ensivaikutelma oli positiivinen, siirtyminen sisällön arviointiin tapahtui saumattomasti. Tässä vaiheessa saatettiin myös päättää sivun hylkäämisestä ja toiselle sivulle siirtymisestä. Sivun epämiellyttävä ulkoasu saattoi johtaa hylkäämispäätökseen. Sisällönarviointivaiheessa sivun tietoja verrattiin omiin tiedontarpeisiin ja aiempiin tietoihin. Sivun sopiva laajuus oli tärkeää.
Luotettavaksi koettuihin sivuihin luotettiin myöhemminkin niitä uudelleen arvioimatta. Tämä ilmeni niiden uudelleen valintana ja tallentamisena kirjanmerkkeihin tai muistiin.
Luotettavuutta arvioitiin aina tapauskohtaisesti. Arvioinnissa vaikuttavia tekijöitä olivat mm.
hakuaiheen tärkeys hakijalle itselleen, ulkoasutekijät, jäsentely ja selkeys, lajityyppi, julkaisuformaatti sekä sopivuus tiedonhakijan tiedontarpeisiin ja aiempiin tietoihin. Lähteen piirteistä tekijällä saattoi olla merkitystä silloin kun se tiedettiin, mutta aina tekijällä ei ollut mitään merkitystä. Esimerkiksi tieteelliseen sekä viranomaisten tarjoamaan tietoon luotettiin. Muita merkitseviä piirteitä olivat lähteen tuttuus, kaupallisuus sekä poliittiset sidokset.
Tulokset vahvistavat aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimuksessa todettiin, että verkkoaineiston luotettavuutta arvioitiin vähän, vaikka siihen suhtauduttiin epäillen. Luotettavuuden arviointi tapahtui kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen, ennakoiva vaihe alkoi hakukoneen tuloslistalta, josta avattavat sivut valittiin. Linkin tiedoista arvioitiin mm. sen vastaavuutta omiin tiedontarpeisiin, sen lajityyppiä ja joskus myös hakusanojen sijoittumista kohteessa. Tuttuus johti yleensä valintapäätökseen. Valitun sivun auettua ensivaikutelmavaiheessa kiinnitettiin ensimmäisenä huomiota yleisilmeeseen, ulkoasuun, kuviin, väreihin ja selkeyteen. Myös sivun lajityyppi, vastaavuus omiin tiedontarpeisiin sekä ymmärrettävyys vaikuttivat. Jos syntynyt ensivaikutelma oli positiivinen, siirtyminen sisällön arviointiin tapahtui saumattomasti. Tässä vaiheessa saatettiin myös päättää sivun hylkäämisestä ja toiselle sivulle siirtymisestä. Sivun epämiellyttävä ulkoasu saattoi johtaa hylkäämispäätökseen. Sisällönarviointivaiheessa sivun tietoja verrattiin omiin tiedontarpeisiin ja aiempiin tietoihin. Sivun sopiva laajuus oli tärkeää.
Luotettavaksi koettuihin sivuihin luotettiin myöhemminkin niitä uudelleen arvioimatta. Tämä ilmeni niiden uudelleen valintana ja tallentamisena kirjanmerkkeihin tai muistiin.
Luotettavuutta arvioitiin aina tapauskohtaisesti. Arvioinnissa vaikuttavia tekijöitä olivat mm.
hakuaiheen tärkeys hakijalle itselleen, ulkoasutekijät, jäsentely ja selkeys, lajityyppi, julkaisuformaatti sekä sopivuus tiedonhakijan tiedontarpeisiin ja aiempiin tietoihin. Lähteen piirteistä tekijällä saattoi olla merkitystä silloin kun se tiedettiin, mutta aina tekijällä ei ollut mitään merkitystä. Esimerkiksi tieteelliseen sekä viranomaisten tarjoamaan tietoon luotettiin. Muita merkitseviä piirteitä olivat lähteen tuttuus, kaupallisuus sekä poliittiset sidokset.