Yliopisto-opiskelijoiden elektronisten aineistojen käyttö: Opintoalan ja opintovaiheen yhteys käytön piirteisiin
MÄNTYNEN, JOHANNA (2008)
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-11-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19424
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19424
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään opintoalan ja opintovaiheen yhteyttä yliopisto-opiskelijoiden elektronisten aineistojen käyttöön. Tutkimusaineistona käytetään Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin keväällä 2007 yliopistoille suorittamaa käyttäjäkyselyä. Kyselyyn saatiin yhteensä 882 opiskelijavastausta yliopistoista. Opiskelijoiksi lasketaan kaikki, jotka vastasivat kuuluvansa yhteen seuraavista ryhmistä: 1-3 vuoden yliopisto-opiskelija, yli 3 vuoden yliopisto-opiskelija tai tutkielman/gradun tekijä. Jatko-opiskelijat rajataan pois vastaajajoukosta. Aineisto analysoidaan kvantitatiivisin menetelmin SPSS-ohjelmaa käyttäen. Tutkimustuloksia verrataan Carol Tenopirin ja hänen kollegoidensa Yhdysvalloissa ja Australiassa suorittamien opiskelijatutkimusten tuloksiin.
Opintoalan yhteys elektronisten aineistojen käyttöön on tilastollisesti merkitsevä vain elektronisten lehtien käytön kohdalla. Humanistien todetaan käyttävän elektronisia lehtiä muita aloja harvemmin.
Ahkerinta lehtien käyttö on teknisten alojen edustajilla ja lääketieteilijöillä. Elektronisia aineistoja käytetään näillä aloilla eniten suhteessa painettuihin aineistoihin, humanistisilla aloilla taas vähiten.
Sama koskee aineistoja kohtaan koettua tyytyväisyyttä. Myös Tenopirin ja hänen kollegoidensa tutkimustulosten mukaan humanistit käyttävät aineistoja keskimäärin vähemmän kuin lääketieteilijät ja teknisten alojen edustajat.
Opintovaiheen yhteys elektronisten aineistojen käyttöön on opintoalaa useammin tilastollisesti merkitsevä. Elektronisten aineistojen käyttö lisääntyy opintojen edetessä alkuvaiheesta kohti tutkielmavaihetta. Tutkimuksessa havaitaan opiskelijoiden aineistonkäytön painottuvan opintojen edetessä yhä enemmän elektronisiin aineistoihin. Myös aineistoja kohtaan koettu tyytyväisyys lisääntyy. Tenopir ja hänen kollegansa saivat samanlaisia tuloksia omista tutkimuksistaan. Tenopirin ja kollegoiden tutkimusten mukaan opintovaiheen merkitys aineistonkäytölle on usein selkeämpi kuin opintoalan merkitys. Tässä tutkimuksessa päädytään samaan tulokseen.
Tutkimustuloksia suhteutetaan Lisa Covin kehittämään aineistonhallintateoriaan. Covin teorian avulla voidaan selittää tieteenalakohtaisia aineistonkäyttöeroja – erojen taustalla on tieteenalojen työskentelytapojen ja arvojen eroavaisuudet. Tutkimuksessa pohditaan tieteenalasosiaalisaation merkitystä opiskelijoiden aineistonkäytölle: opiskelijat suuntautuvat käyttämään aineistoja, joita heidän tiedeyhteisöissään suositaan ja jotka tukevat tieteenalojen työskentelytapoja. Myös yliopistojen opettamiskäytännöt vaikuttavat eri aineistomuotojen käyttöön.
Asiasanat (YSA): digitaaliset kirjastot, yliopistot, opiskelijat, käyttötutkimus
Opintoalan yhteys elektronisten aineistojen käyttöön on tilastollisesti merkitsevä vain elektronisten lehtien käytön kohdalla. Humanistien todetaan käyttävän elektronisia lehtiä muita aloja harvemmin.
Ahkerinta lehtien käyttö on teknisten alojen edustajilla ja lääketieteilijöillä. Elektronisia aineistoja käytetään näillä aloilla eniten suhteessa painettuihin aineistoihin, humanistisilla aloilla taas vähiten.
Sama koskee aineistoja kohtaan koettua tyytyväisyyttä. Myös Tenopirin ja hänen kollegoidensa tutkimustulosten mukaan humanistit käyttävät aineistoja keskimäärin vähemmän kuin lääketieteilijät ja teknisten alojen edustajat.
Opintovaiheen yhteys elektronisten aineistojen käyttöön on opintoalaa useammin tilastollisesti merkitsevä. Elektronisten aineistojen käyttö lisääntyy opintojen edetessä alkuvaiheesta kohti tutkielmavaihetta. Tutkimuksessa havaitaan opiskelijoiden aineistonkäytön painottuvan opintojen edetessä yhä enemmän elektronisiin aineistoihin. Myös aineistoja kohtaan koettu tyytyväisyys lisääntyy. Tenopir ja hänen kollegansa saivat samanlaisia tuloksia omista tutkimuksistaan. Tenopirin ja kollegoiden tutkimusten mukaan opintovaiheen merkitys aineistonkäytölle on usein selkeämpi kuin opintoalan merkitys. Tässä tutkimuksessa päädytään samaan tulokseen.
Tutkimustuloksia suhteutetaan Lisa Covin kehittämään aineistonhallintateoriaan. Covin teorian avulla voidaan selittää tieteenalakohtaisia aineistonkäyttöeroja – erojen taustalla on tieteenalojen työskentelytapojen ja arvojen eroavaisuudet. Tutkimuksessa pohditaan tieteenalasosiaalisaation merkitystä opiskelijoiden aineistonkäytölle: opiskelijat suuntautuvat käyttämään aineistoja, joita heidän tiedeyhteisöissään suositaan ja jotka tukevat tieteenalojen työskentelytapoja. Myös yliopistojen opettamiskäytännöt vaikuttavat eri aineistomuotojen käyttöön.
Asiasanat (YSA): digitaaliset kirjastot, yliopistot, opiskelijat, käyttötutkimus