Uupuneet äidit ja näkymättömät isät. Vanhemmuuden rakentuminen sosiaalityöntekijöiden asiakaskuvauksissa
HIITOLA, JOHANNA (2008)
2008
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-10-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19414
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19414
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten ammattilaisten tuottama tieto rakentaa vanhemmuutta ja sukupuolta sekä millaisia toimimisen mahdollisuuksia ja seurauksia nuo kuvaukset muodostavat isille ja äideille. Olen myös empiirisesti kiinnostunut kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien keskinäisen dialogin mahdollisuuksista.
Käytän tutkimuksen aineistona syksyllä 2006 kerättyä kyselytutkimusaineistoa, jonka olen saanut käyttööni Stakesin arkistosta salassapitosopimusta vastaan syksyllä 2007. Aineisto kerättiin 85 sosiaalityöntekijältä yhdeksältä eri sosiaaliasemalta ja työntekijät täyttivät kyselyjä yhteensä 330 asiakkaasta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessani käytän sosiaalista konstruktionismia ja tulkitsen muun muassa sukupuolen kulttuurisesti rakentuneeksi. Analyysimenetelminä toimii tilastollisten tarkastelujen yhteydessä khiin neliön testi, varianssianalyysi sekä Pearsonin korrelaatiokerroin. Tekstiaineistoja analysoin diskurssianalyysin keinoin, jota käytän apuvälineenä myös tulosten dialogin yhteydessä.
Tulosten mukaan sosiaalityöntekijät kuvaavat vanhemmuutta ensisijaisesti äidin vastuun kautta. Myös perheväkivaltaa kuvaavien tekstien yhteydessä isä tekijänä piilotetaan ja äidille tarjotaan välillinen vastuu tilanteesta. Perheväkivaltakuvauksissa puhe liikkuu usein myös lapsen edun kautta, jonka seurauksena voidaan piilottaa isä väkivallan tekijänä ja syyllistää väkivallasta molempia vanhempia. Vanhemmuudesta ja sukupuolesta puhumisen tavat ovat myös kulttuurisia eli ei-suomalaisiksi määritellyistä perheistä puhutaan riittämättömän jaetun vanhemmuuden kautta, kun taas suomalaisista äideistä puhutaan usein jaksamattomina ja uupuneina. Erilaiset diskurssit myös tarjoavat erilaisia positioita seurauksineen, jotka rajaavat sekä mahdollistavat äitien ja isien vanhemmuutta. Äitien toimijuus rajataan usein ensisijaisesti perheeseen, kun taas isistä ja heidän vastuistaan ei aineistossa juurikaan kerrota.
Avainsanat: sosiaalityön tieto, perhetyö, vanhemmuus, sukupuoli, diskurssi, menetelmätriangulaatio
Käytän tutkimuksen aineistona syksyllä 2006 kerättyä kyselytutkimusaineistoa, jonka olen saanut käyttööni Stakesin arkistosta salassapitosopimusta vastaan syksyllä 2007. Aineisto kerättiin 85 sosiaalityöntekijältä yhdeksältä eri sosiaaliasemalta ja työntekijät täyttivät kyselyjä yhteensä 330 asiakkaasta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessani käytän sosiaalista konstruktionismia ja tulkitsen muun muassa sukupuolen kulttuurisesti rakentuneeksi. Analyysimenetelminä toimii tilastollisten tarkastelujen yhteydessä khiin neliön testi, varianssianalyysi sekä Pearsonin korrelaatiokerroin. Tekstiaineistoja analysoin diskurssianalyysin keinoin, jota käytän apuvälineenä myös tulosten dialogin yhteydessä.
Tulosten mukaan sosiaalityöntekijät kuvaavat vanhemmuutta ensisijaisesti äidin vastuun kautta. Myös perheväkivaltaa kuvaavien tekstien yhteydessä isä tekijänä piilotetaan ja äidille tarjotaan välillinen vastuu tilanteesta. Perheväkivaltakuvauksissa puhe liikkuu usein myös lapsen edun kautta, jonka seurauksena voidaan piilottaa isä väkivallan tekijänä ja syyllistää väkivallasta molempia vanhempia. Vanhemmuudesta ja sukupuolesta puhumisen tavat ovat myös kulttuurisia eli ei-suomalaisiksi määritellyistä perheistä puhutaan riittämättömän jaetun vanhemmuuden kautta, kun taas suomalaisista äideistä puhutaan usein jaksamattomina ja uupuneina. Erilaiset diskurssit myös tarjoavat erilaisia positioita seurauksineen, jotka rajaavat sekä mahdollistavat äitien ja isien vanhemmuutta. Äitien toimijuus rajataan usein ensisijaisesti perheeseen, kun taas isistä ja heidän vastuistaan ei aineistossa juurikaan kerrota.
Avainsanat: sosiaalityön tieto, perhetyö, vanhemmuus, sukupuoli, diskurssi, menetelmätriangulaatio